Onko läheisesi riippuvainen? Tunnista merkit ja auta oikeilla keinoilla

Vinkkejä läheiselle

- Ota selvää aiheesta, kun huoli herää. Näin saat ongelmaan suhteellisuutta: onko kyse niin pahasta ongelmasta, kuin olit kuvitellut? Vai onko tilanne jopa pahempi kuin olit osannut pelätä?

- Selkeä varoitusmerkki on, jos riippuvainen ei ole suoriutunut velvollisuuksistaan kunnolla. Kerro läheisellesi, että olet huolissasi siitä, ettei tämä ole selviytynyt töihin tai esimerkiksi muistanut viedä lapsia harrastuksiin sovitusti.

- Valmius muutoksen tekemiseen voi olla pitkä prosessi. Varaudu muutosprosessiin kärsivällisyydellä.

- Pyri minimoimaan läheisille ja lapsille aiheutuvat haitat.

- Uhkailu erolla ei toimi, mutta joissain tilanteissa ero on ainoa vaihtoehto. 

Lähde: A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki

Puoliso voi olla riippuvainen esimerkiksi alkoholista, tupakasta, liiasta syömisestä, uhkapeleistä, tietokonepeleistä tai vaikka liiallisesta töiden tekemisestä. Jokainen riippuvaisuus haittaa kaikkien perheenjäsenten elämää jollain tavalla. Milloin riippuvuus on mennyt liian pitkälle, ja miten läheinen voi parhaiten auttaa?

Kannattaako lopettaa vähitellen vai kerralla kokonaan?

Monesti riippuvainen voi itse lupailla vähentävänsä pikku hiljaa, koska ajatus kokonaan lopettamisesta tuntuu ahdistavalta. Puoliso voi olla ennemmin kokonaan lopettamisen puolella. Molemmissa keinoissa on puolensa.

– Riippuu ihan riippuvuuden tai haittakäyttäytymisen vakavuudesta, että kannattaako lopettaa kerralla vai pikkuhiljaa, sanoo A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Kaikissa tapauksissa etenkään yhtäkkiä lopettaminen ei onnistu pelkällä läheisten tuella.

– Äkkilopettaminen voi toisaalta aiheuttaa jopa hengenvaarallisia fyysisiä vieroitusoireita, jos kyseessä on vakava päihderiippuvaisuus. Tällaisessa tapauksessa kannattaa kääntyä ammattiauttajan puoleen, Simojoki sanoo.

Sosiaalisten kontaktien puuttuminen voi ajaa riippuvaisuuteen

Riippuvuuksien katsotaan usein olevan yksilöllisiä ongelmia. Vaikka pahin ongelma on vain riippuvaisella itsellään, niin syyt voivat juontua ympäristön vaikutuksista. Jos läheiseltäsi puuttuu voimaa antava yhteisö, yritä ohjata häntä uusien yhteisöjen äärelle. Viettäkää aikaa perheen ja ystävien kesken.

Pahimmassa tilanteessa riippuvaisella ei ole muuta yhteisöä, kuin riippuvaisuuden mukana seurannut yhteisö. Esimerkiksi nettipelaajat saattavat olla yhtä lailla riippuvaisia pelaamisyhteisöstään kuin itse pelaamisesta. Sama pätee alkoholisteihin: he ovat tottuneet nauttimaan vain muiden humalaisten seurasta, eivätkä osaa enää luoda kontakteja ilman alkoholia.

Rahapeliongelma voidaan diagnosoida

Rahapeliongelma on mielletty vaietuksi ja hävetyksi ongelmaksi suomalaisessa kulttuurissa. Sen tunnistaminen on vaikeaa, koska peliongelman kanssa kamppaileva on luultavasti mestari valehtelemaan ja peittämään jälkensä. Ongelma ei myöskään paljastu riippuvaisen ulkoisesta olemuksesta samalla tavalla kuin esimerkiksi alkoholiongelma.

Rahapelien pelaaminen on nykyään internetin ja korttimaksumahdollisuuden vuoksi helpompaa kuin aiemmin. Enää ei tarvita kolikkopussia mukaan peliautomaatille.

Peliongelma voidaan tunnistaa ja diagnosoida eri keinoilla. Jos sinulla on syytä epäillä, että läheisesi kärsii peliongelmasta eikä selviydy itse ongelmansa kanssa, älä epäröi ottaa yhteyttä ammattilaiseen tai matalan kynnyksen palveluihin. Niin kutsutuista matalan kynnyksen palveluista, kuten esimerkiksi Peluuri.fi -sivustolta, myös omaiset voivat saada tukea ja apua tilanteeseensa.

Keskustelu ei saa olla tuomitsevaa

Monesti puolison reaktio haitalliseen riippuvaisuuteen on nalkuttaminen ja asiasta huomauttelu. Riippuvaisuudesta on jossain määrin hyvä puhua, mutta pitää kuitenkin muistaa, että keskustelun sävy ei saa olla syyllistävä.

– Keskustelun olisi hyvä tapahtua tuomitsematta. Jos tästä ei pidä kiinni, niin muutosyritys on tuhoon tuomittu. Riippuvaisella keskeinen tunnetila on yleensä häpeä ja paha olo siitä, ettei itse onnistu hallitsemaan itseään, Simojoki sanoo.

– Puolison kannattaa aloittaa keskustelu kuvailemalla riippuvuuden haittavaikutuksia lähiympäristöön, perheeseen ja työpaikkaan nähden. Myös omia tunteita voi samalla kuvailla, Simojoki jatkaa.

Jos haluaa oikeasti auttaa läheistään, joka kamppailee riippuvaisuuden kanssa, niin syyllistäminen tulisi unohtaa keskustelusta kokonaan.

– Suurin osa riippuvaisista tietää hyvin, että heillä on ongelma. Sen sijaan ongelman vaikutus muihin ihmisiin saattaa unohtua. Siksi on hyvä nostaa esiin, miten riippuvaisuus vaikuttaa esimerkiksi perhe-elämään, Simojoki neuvoo.

Pakkokeinot voivat joskus olla perusteltuja

Pakkokeinot ovat toinen konsti, johon vihainen puoliso voi helposti sortua. Vedetään tietokoneen johdot seinistä, kaadetaan alkoholi viemäristä alas tai jäädytetään luottokortit.

– Tällaiset pakkokeinot ovat äärimmäinen toimenpide haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Kyllä näilläkin keinoilla on oma paikkansa. Jos riippuvaisen toiminnasta aiheutuu ympäristölle vakavia haittoja, niin pakkokeinot voivat olla hyvinkin perusteltuja. Esimerkiksi luottokortti voidaan laittaa kiinni, jos perheellä ei muuten ole ensi viikolla ruokaa uhkapeliriippuvaisen pelaamisen takia, Simojoki kommentoi.

Pakkokeinoissa on se vika, että ne herättävät helposti kiukkua ja vastustusta riippuvaisessa. Riippuvainen voi kokea toisen kontrollointihalun jopa yllykkeenä huonoille tavoille.

– Pakottamalla muutos ei lähde onnistumaan. Jos sanot ylipainoiselle, että nyt on pakko liikkua enemmän ja syödä vähemmän, niin reaktio voi olla vihainen ja loukkaantunut. Tässäkin tilanteessa pitäisi perustella terveysvaikutusten kautta, miksi muutos on tarpeen, Simojoki ohjeistaa.

Lähde: Peluuri.fi, Päihdelinkki, Lääkärilehti