Pakonomainen ostaminen eli shoppailuriippuvuus yleistyy Suomessa. Moni ei osaa hakea siihen apua.
Pakonomaiseen ostamiseen ei juurikaan haeta apua, vaikka ongelma todennäköisesti koskettaa useita. Shoppailuriippuvuus käykin useimmiten ilmi osana muuta oireilua, kun haetaan apua esimerkiksi ahdistukseen tai johonkin muuhun riippuvuuteen, kertoo A-klinikan lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell.
Lue myös: Mikä pilaa nuorten keskittymiskyvyn? Tämä kaikki omasta nuoruudestasi on oikeasti muuttunut: "Oleellisesti vaikeampaa keskittyä"
"Koko ajan tulee uutuuksia, uusia diilejä"
Sundell uskoo pakonomaisen ostamisen lisääntyneen Suomessa 2000-luvulla. Ostaminen on yleisesti hyväksyttyä, ja siihen kannustetaan erilaisin alekampanjoin. Tämä voi hankaloittaa ongelman tunnistamista.
– Koko ajan tulee uutuuksia, uusia diilejä ja jatkuvalla syötteellä mainoksia. Tilannetta voisi verrata siihen, että uhkapelaajalla pyörisi koko ajan pelimainokset silmien alla. Tällainen vain ruokkii riippuvuutta, Sundell sanoo.
Suomessa on viime vuosina puhuttu aiempaa enemmän vastuullisemmasta ostamisesta, mutta Sundell arvioi, että puhe on saattanut jopa hankaloittaa ostosriippuvaisten ahdinkoa: kun ihminen ajattelee, että näin ei pitäisi toimia, mutta ei silti pysty lopettamaan toimintaa, syyllisyys voi lisätä entisestään häpeää ja asian salailua. Kun ahdistus kasvaa, myös riippuvuuskäytös saattaa voimistua.
Ostamista jatketaan, vaikka siihen ei olisi varaa
Ostosriippuvuudelle tai pakonomaiselle ostamiselle ei ole erillistä diagnoosikoodia ICD10- tai ICD11-tautiluetteloissa, kertoo Sundell. Kaikki ammattilaiset eivät miellä sitä sairaudeksi, joka täyttää toiminnallisen riippuvuuden kriteerit. Myös niin sanotun normaalin ja riippuvuustasoisen ostamisen rajaa voi olla vaikea määritellä.
Sundell muistuttaa, että kuka tahansa voi ajoittain sortua impulsiiviseen ostamiseen ilman, että kyse on riippuvuudesta. Ostaminen muuttuu riippuvuudeksi, kun se on jatkuvaa ja pakonomaista. Ihminen ostaa asioita, joita hän ei tarvitse eikä välttämättä edes käytä, ja ostoksia saatetaan piilotella esimerkiksi puolisolta. Kun ostos on tehty, siitä seuraa usein huono omatunto, mutta tämäkään ei vähennä ostamista.
– Tyypillistä on myös se, että ostamista jatketaan, vaikka siihen ei olisi varaa – eli luottokortit saattavat paukkua ja tärkeät maksut jäädä hoitamatta, mikä johtaa usein taloudellisiin vaikeuksiin. Jos tulee päiviä, jolloin ihminen ei pääse ostoksille, hänelle voi tulla vieroitusoireita: vahvaa levottomuutta ja ahdistusta.
Lue myös: Kuluttajansuojalaki uudistuu – tätä se tarkoittaa nettishoppailijalle
Yleisempää naisilla kuin miehillä: "Ostosriippuvaiset ovat usein myös melko materialistisia"
Sundell kertoo, että kansainvälisten tutkimusten mukaan shoppailuriippuvuus on yleisempää naisilla kuin miehillä eikä se ole tulotasoon rajattua. Toisin sanoen ihminen saattaa tuhlata yli varojensa, vaikka hänellä olisi todella hyvät tulot.
– Ostosriippuvaiset ovat usein myös melko materialistisia: he saattavat kokea, että tavarat jollain tapaa määrittävät ihmisen arvoa. Ostaminen voi linkittyä myös statukseen, jolloin tavaroilla haetaan hyväksyntää ja niitä saatetaan esitellä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Ostosriippuvuutta voidaan toteuttaa netissä, jolloin pelkkä tavaroiden ostoskoriin lisäily saattaa tuottaa suurinta nautintoa – tai myymälöissä, jolloin esimerkiksi vaatteiden sovitus voi olla tapahtuman kohokohta. Osa ostaa itselle erityisen mieluisia tavaroita, kun taas osalle tärkeintä on määrä eikä niinkään laatu.
Lue myös: MobilePay muuttaa käyttöehtojaan – tämä ominaisuus poistuu käytöstä
Taustalla usein tunne-elämän häiriö
Ostosriippuvuuden, kuten myös muiden riippuvuuksien taustalla on usein tunne-elämän häiriö. Ihminen ei ole lapsuudessaan oppinut tunnesäätelytaitoja, ja hän on ajan kuluessa oppinut, että tietyntyyppinen käytös ratkaisee ongelmia hetkellisesti, kertoo kognitiivinen psykoterapeutti Pauliina Lampinen Mehiläisestä.
– Kun shoppailuriippuvuudesta kärsivä ihminen on esimerkiksi valtavan ahdistunut ja hän ostaa jotakin, hänen huomionsa kiinnittyy ostotapahtumaan. Ostotapahtuman aikana hänen elimistöönsä tulee valtavasti dopamiinia eli mielihyvähormonia, mikä saa ahdistuksen häviämään hetkeksi. Kun ahdistus pian palaa, ihmiselle tulee tarve ostaa lisää.
Lue myös: Mielihyvän lähde voi olla ainoa turva – miten addiktiosykli murretaan?
Lampisen mukaan shoppailuriippuvuutta voidaan hoitaa psykoterapiassa paneutumalla riippuvuuden taustalla oleviin syihin: mihin tunteisiin ostamisella haetaan helpotusta? Jos nämä tunteet jäävät käsittelemättä, shoppailuriippuvuus saattaa siirtyä johonkin toiseen pakonomaiseen toimintaan, kuten urheilu-, syömis- tai seksiriippuvuuteen – eli ongelma voi helpottaa näennäisesti, mutta sama toimintatapa jatkuu eri muodossa.
Lampinen kertoo, että psykoterapiassa autetaan ihmistä tunnistamaan ongelman haitallisuutta ja etsitään vaihtoehtoisia toimintatapoja riippuvuuskäytöksen tilalle. Itsehoitotoimenpiteenä toimii asian näkyväksi tekeminen, eli asiasta kannattaa kertoa jollekin läheiselle. Taloudellisia lisäongelmia voi pyrkiä ennaltaehkäisemään asettamalla itselleen luottokiellon, joka estää uusien luottojen saamista.
Osalla shoppailuriippuvaisista on myös jokin muu riippuvuus. Lampisen mukaan Suomessa on paremmin tarjolla hoitomenetelmiä muiden riippuvuuksien hoitoon. Jos ostosriippuvaisella on lisäksi esimerkiksi peli- tai päihderiippuvuus, hän voi hakea apua näiden ongelmien käsittelyyn tarkoitetuista ryhmistä.