Aimo kasa XXL:n käyttökelvottomiksi luokittelemia reklamaatiotuotteita päätyi jätelavalle Turussa. Yrityksen toimitusjohtaja sanoo, että vahinko johtuu virheellisestä kommunikaatiosta. Kysyimme ilmastoon- ja vastuullisuuteen perehtyneiltä asiantuntijoilta, mikä on vastuullista toimintaa.
Finnwatchin ilmastoasiantuntija Lasse Leipola sanoo, että reaktiot sosiaalisessa mediassa todentavat hyvin sitä, että ympäristölle vastuullista toimintaa XXL Skanssin tapauksessa ei ole toteutettu niin kuin yleisesti hyvänä tapana on pidetty.
Finnwatch on yhdistys, joka tutkii yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia sekä edistää vastuullista liiketoimintaa.
– Ongelma on siinä, että monia asioita ei ole raamitettu riittävän tarkasti.
Leipola mainitsee erityisesti, että myymättä jätettyjen tuotteiden tuhoamista ei valvota, tilastoida eikä niihin kohdistu ”minkäänlaisia määräyksiä”.
Lue lisää: Kuvat XXL:n tuhoamista retkeilyvarusteista jätelavalla nostattivat palautevyöryn: Näin toimitusjohtaja kommentoi – "Meillä on sopimuksia, joissa on vaatimuksia"
Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi kertoo, että esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkalaitteet ovat tuottajavastuun piirissä.
Turkulainen Heli Hintikka, jonka uteliaisuudesta koko jätelava-asia tuli tietoon, löysi lavalta muun muassa kameran.
– Laki edellyttää, että laitteiden tuottajat huolehtivat niistä myös elinkaaren lopussa. Toisin sanoen, kierrättää asianmukaisesti. Tuo jätelavalle heittäminen nyt ei ole asianmukaista, Nurmi jatkaa.
Kaupan liitto puolestaan kommentoi XXL:n tapausta MTV Uutisille seuraavasti:
"Emme kommentoi yksittäisen yrityksen asioita, koska emme tunne asian taustoja. Näkemyksemme mukaan lähes kaikki hävitettävät vaatteet on jouduttu tuhoamaan laatuvirheiden ja tuoteturvallisuuden puutteiden vuoksi. Kaikki kuluttajamyyntiin päätyvät virheettömät tuotteen myydään yleensä alennusten kautta markkinoille."
EU:ssa herätty vastuullisuuteen
Nurmen tietojen mukaan muille tavaroille ei ole vastaavaa tuottajavastuuta, mutta EU:n tekstiilistrategian pohdinnoissa on nostettu tuottajavastuun ulottamista myös vaatteisiin ja tekstiileihin.
Myös EU:n kiertotaloustrategiassa on ehdotettu, että myymättömien tuotteiden tuhoaminen kiellettäisiin. Vastaavanlainen laki on jo käytössä Ranskassa, kertoo Guardian.
Leipola puolestaan kertoo, että EU:sta on myös tulossa ekosuunnittelu-direktiivi (ecodesign), joka velvoittaisi kauppoja raportoimaan siitä, kuinka paljon myymättömiä tuotteita tuhotaan.
Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpään mukaan suuri vastuu on tuotteen brändillä.
– Ongelma meillä Suomessa liittyy siihen, että 95 prosenttia myymistämme tuotteista on ulkomaisia brändejä ja näillä ulkomaisilla brändeillä ei ole paikallista edustajaa täällä hoitamassa reklamaatioita. On usein näiden päämiesten tapa, että he määrittelevät, kuinka heidän reklamaatiotuotteilleen käy.
Kankaanpään mukaan myös se, että Suomesta lähetettäisiin reklamaatiotuotteita korjattavaksi muualle, on kustannusten ja ympäristön kannalta haastavaa.
– Positiivista on se, että ympäristöön ja ilmastoon liittyvistä ongelmista puhutaan, mutta työtä todella riittää ja vastuullisesta yritystoiminnasta ollaan vielä keskimäärin aika kaukana, Leipola sanoo.
Lounaalle meno synnyttikin someporun
Hintikka kertoo MTV Uutisille, että oli menossa eilen lounaalle Turun Skanssi-kauppakeskukseen. Pihalla ollut jätelava veti Hintikan katseen kuitenkin puoleensa.
Hintikka päätti kurkata lavalle ja siellä oli kajakki. XXL:n henkilökuntaa pyöri Hintikan mukaan lavan lähellä, ja hän päätti kysyä heiltä, onko kajakki tosiaan menossa roskiin.
Vastaus oli, että: "On menossa, sillä siinä on reikä – se on reklamaatiotuote. Ei saa ottaa".
Hintikka tokaisi myyjille, että "mitä jos haen sen yöllä".
– Siihen he vastasivat, että "sitten me rikotaan se kokonaan", Hintikka kertoo puhelimitse.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Sen jälkeen Hintikka poistui lounaalle pohtimaan näkemäänsä ja kuulemaansa.
Lava kuitenkin veti jälleen puoleensa, ja niinpä Hintikka palasi lavalle.
– Sillä välin oli tullut hirveästi lisää tavaraa. Ajattelin, että nyt ei ole kyse enää ehkä turvallisuudesta.
– Sup-lautoja, kajakkeja, rinkkoja, reppuja, kenkiä, elektroniikkaa, yksi takki ja makuupusseja sekä jotain liikkeestä poistettua kalustoa, Hintikka luettelee jätelavan sisältöä.
Hintikka sanoi äimästyneenä XXL:n henkilökunnalle, että "tämä on aivan hirveää, että heitetään tavaraa roskiin ja tuolla tavalla viilleltynä". Hintikan mukaan hänelle vastattiin, että "nämä ovat reklamaatiotuotteita ja niistä on saatu valmistajalta korvaus" sekä "valmistaja vaatii, että ne tuhotaan ja ettei niitä saa antaa eteenpäin".
– Jäin sitten seuraamaan, että mitähän kaikkea sinne tulee, mutta... siihenpä ilmestyi illalla pressu.
Myöhemmin, kun Hintikka ajoi paikan ohi, lavaa ei enää ollut.
Vialliset ja likaiset tuotteet päätyvät "Tunkioon"
Armeijan ylijäämätavaraa myyvä Varusteleka on puolestaan pohtinut sitä, että miten ei tarvitsisi heittää mitään tavaraa pois. Tärkeintä heille on, että asiakas ostaa vain tarpeeseen.
Varustelekan hankintajohtaja Elina Häme kertoo, että Varustelekalla toimitaan niin, että kun asiakas ei enää Varustelekasta ostamaansa tuotetta tarvitse, niin sen voi palauttaa pientä rahakorvausta vastaan, ja Varusteleka myy palautetun tuotteen uudestaan käytettynä.
3:21
Häme myöntää, että myös toisinaan sellaisia tuotteita palautuu, joita ei enää voi myydä edes käytetty-termin alla.
– Sitä varten meillä on "Tunkio".
Tunkioon päätyvät Hämeen mukaan sellaiset vaatteet ja tuotteet, joissa on "vikaa, likaa tai reikä".
– Jos housuista puuttuu, vaikka toinen lahje, niin kyllä siitä toisesta lahkeesta voi vielä ommella jotain, jos hinta on tarpeeksi alhainen. Nämä (Tunkiossa olevat vaatteet) ovat tee-se-itse-ihmisen unelmia.
Häme sanoo, että tuotteen pitää olla todella huonossa kunnossa, jottei sitä voisi ottaa vastaan. Esimerkiksi homeisia tavaroita Varusteleka ei ota vastaan.