Halpuuteen nojaava pikamuoti valtaa alaa, mutta mistä vaatteiden hinta todellisuudessa koostuu? – Asiantuntija: "Jos tuote maksaa muutaman euron, vaatteen tekijä ei ole saanut reilua korvausta"

Pikamuotia myyvästä vaatekaupasta voi löytää täysin uuden t-paidan 4,95 euron hinnalla. Voiko sillä hinnalla tuottaa vastuullisia vaatteita?

– Ihan pelkästä hinnasta ei voi vielä päätellä, onko tuote vastuullisesti tuotettu vai ei, sanoo muoti- ja kiertotalousasiantuntija Anniina Nurmi.

– Mutta siinä kohtaa, kun hinta lähentelee muutamaa euroa, voi alkaa hälytyskellot soimaan, ettei varmastikaan se vaatteen tekijä ole saanut reilua korvausta työstään, Nurmi jatkaa.

Nurmi kuitenkin huomauttaa, ettei asia ole aivan yksinkertainen, koska myös kalliiksi mielletty 200 euron vaate voi olla yhtä epäeettinen kuin halpa vaate.

Jotkut kalliimmatkin merkit tuottavat vaatteitaan halvalla ja ympäristöä kuormittaen saaden siten kilpailuetua, mutta hulppeassa hintalapussa oleva kate ei päädy tekijälle, vaan kaupalle tai merkille.

Tästä t-paidan hinta koostuu

Kuluttajille voikin tulla yllätyksenä, kuinka paljon vaatteiden tekeminen oikeasti maksaa, jos vaate valmistetaan Suomessa ja kaikille osapuolille maksetaan kohtuullinen korvaus.

Anniina Nurmella on ollut oma vaatemallisto nimeltä ’Nurmi’. Hän kertoo oman mallistonsa perusmallisen t-paidan jälleenmyyntihinnan olleen 59 euroa.

Turkkilaisesta luomusertifioidusta puuvillasta valmistetun paidan materiaalikustannus oli 7,40 euroa per paita, leikkaus ja ompelu Suomessa 7 euroa. Kuljetuksen kustannus oli 0,60 euroa.

Merkin eli imagon ja tuotebrändäyksen osuus oli 9 euroa, ja jälleenmyyjän eli kaupan osuus 24 euroa. Jälleenmyyjän osuudesta maksetaan myös esimerkiksi kaupan vuokrat ja myyjien palkat, eli se ei ole pelkästään voittoa jälleenmyyjälle. Verojakaan ei sovi unohtaa; paidan hinnasta arvonlisäveroa oli 11,50 euroa.

Prismassa halpuus ja vastuullisuus nojaa suureen volyymiin 

Vaatteen hinnassa vaikuttaa huomattavasti myös tuotannon koko. 

Suomalaisten lempivaatekaupaksi kivunnut tavaratalo Prisma tarjoaa vaatteita keskitason hinnoilla, mutta joukosta löytyy myös niitä ”muutaman euron paitoja”. S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankisen mukaan näitä halpavaatteita on mahdollista tuottaa myös vastuullisesti.

– Vaikka se on edullinen hinta, niin silti on voitu varmistaa, että nämä asiat [työolosuhteet ja -ehdot] ovat kunnossa. Se [tuotanto] voi silloin perustua isoihin volyymeihin käytännössä, Rankinen kertoo.

Rankisen mukaan Prisman vaatteissa kiinnitetään erityisesti huomiota vaatteen valmistusmaahan. Sen lisäksi materiaalin ja raaka-aineiden vastuullisuus ovat tärkeitä lähtökohtia.

Yhtiöllä on hänen mukaansa monia käytäntöjä varmistaa näitä asioita, mutta keskeisessä roolissa ovat keskustelut alihankkijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.  

Mutta mikä halpisvaatteissa koukuttaa? Katso keskustelu vaatteiden hinnoista kokonaisuudessaan jutun alussa olevalta videolta!

Korjaus 29.11.2019 kello 10.31: Aiemmin jutussa kerrottiin, että muoti- ja kiertotalousasiantuntija Anniina Nurmi työskentelisi Sitralle. Hän on tehnyt yhteistyötä Sitran kanssa, mutta ei ole Sitralla töissä.