Kyseenalainen ilmiö äitien nettikirppareilla: Ihmiset myyvät voitolla Kiinasta tilattua halpatavaraa

Nämä asiat tapahtuvat jokaiselle Ikeassa 1:36

Facebookin kirpputoreilla jyllää ilmiö, jossa ihmiset tilaavat tavaraa halvalla EU:n ulkopuolelta ja myyvät sitä sitten netissä kallimmalla. Jos tavaroita tilaa nimenomaan myyntiä varten, myyjä on vastuussa tuotteiden turvallisuudesta.

Nämä asiat tapahtuvat jokaiselle Ikeassa! Shoppiluintoilija tunnistaa taatusti itsensä yllä olevasta videosta.

"Itse teen muutaman satasen kuussa helposti netissä. Tilaan Kiinasta tavaraa ja myyn sen eteenpäin internetin kirpputoreilla ja joskus huuto.netissä. Helpoin paikka myydä on Facebookin osta/myy -palstat”, kertoo nimimerkki Mamma_76 suomi24-keskustelussa.

"Tiedän yhden tapauksen, joka tilaa ebaysta pilvinpimein tosi halvalla tavaraa ja myy sitten huuto.netissä hemmetin kalliilla eteenpäin. Onko tämä mielestäsi ihan oikein?", kysyy nimimerkki raivostuttaa! kaksplussan keskustelussa.

Viestit ovat vuosilta 2011 ja 2014, mutta ilmiö edelleen ajankohtainen.

– Tämä ilmiö ei koske pelkästään leluja ja lastenhoitotarvikkeita, vaan muitakin tuotteita: yksittäiset kansalaiset perustavat Facebookissa jopa kauppoja ja toimivat sillä periaatteella, että he ovat tilanneet tavaraa jostakin päin maailma, yleensä EU:n ulkopuolelta, ja myyvät sitä Facebookin kautta, kertoo Tukesin kuluttajatuotteiden ylitarkastaja Pipsa Korkolainen.

Ilmiön yleistymisestä kertoi ensimmäisenä Vauvavuosi.fi.

Jos toiminta ei ole kirpputorityylistä, ihmisestä voi tulla toiminnanharjoittaja

Siitä, onko toiminta moraalisesti oikein, voi olla montaa mieltä. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä, että jos tavaroita tilaa nimenomaan myyntiä varten, myyjä on vastuussa tuotteiden turvallisuudesta.

– Henkilöstä, jonka toiminta ei ole kirpputorityylistä omien tavaroiden myymistä, tulee toiminnanharjoittaja, johon sovelletaan lainsäädäntöä. Hän voi toimia jopa EU-maahantuojan roolissa, Korkolainen kuvaa.

Jos tuote ei tällaisessa tapauksessa vastaisi vaatimuksia tai jos se olisi vaarallinen, Tukesilla olisi esimerkiksi lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden kohdalla mahdollisuus antaa toimijalle myyntikielto.

– On muitakin valvontakeinoja: voidaan määrätä tuotteita markkinoilta poistettavaksi tai toteutettavaksi palautusmenettely, mutta toistaiseksi näihin ei ole tarvinnut ryhtyä, Korkolainen sanoo.

"Jos ostetaan sata kappaletta tuttiketjuja, harva niitä niin montaa omaan käyttöönsä tarvitsee"

Myyntikieltoja ei kuitenkaan jaella noin vain; niitä edeltää hallinnollinen kuulemisprosessi.

– Toistaiseksi emme ole myyntikieltoja antaneet Facebookin kirpputoriryhmien toimijoille. Yritämme saada pienet toiminnanharjoittajat kiinnittämään huomiota turvallisuuteen ja lainsäädännön vaatimuksiin ihan ohjaamalla heitä. Tarvittaessa, jos muuta ei olisi tehtävissä ja lasten turvallisuus vaarantuisi, alkaisimme antaa myyntikieltoja ja jopa palautusmenettelyjä, Korkolainen kuvaa.

Kuluttaja-lehden mukaan kosmetiikkaa saa netistä puolet halvemmalla kuin kaupoista. Kriittisyyttä ei kuitenkaan kannata unohtaa, sillä väärennettyjä luksusmerkkejä myydään paljon globaaleilla kauppapaikoilla, kuten Amazonissa ja Ebayssa. 

Vastuun syntyminen riippuu siitä, mikä määritellään elinkeinotoiminnaksi.

– Voiton tavoittelu on vahva merkki tästä: jos ostetaan sata kappaletta tuttiketjuja, harva niitä niin montaa omaan käyttöönsä tarvitsee. Jos myy tuotetta, joka oli tarkoitus ottaa itselle käyttöön, mutta se ei ollutkaan sopiva, tämä ei ole kuluttajaturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, Korkolainen sanoo.

Tukes saa ilmoituksia ja kyselyjä esimerkiksi juuri tuttiketjuista.

– Näistä on ollut paljon polemiikkia: jos ne ovat liian pitkiä, niissä on kuristumisvaara. Tuttiketjut ovat suosittuja, lastenvaatteet ovat toinen. Toki meidän näkökulmamme rajoittuu tuotteisiin, joita oma ryhmämme valvoo, eli esimerkiksi sähkötuotteista en osaa sanoa, kuinka paljon niitä myydään esimerkiksi Facebookin kautta, Korkolainen kuvaa.

"Kun kyse on lasten tuotteesta, pitäisi huomioida turvallisuus"

Ylitarkastaja Anja Merenkivelle tulee jopa viikoittain kyselyitä tuotteiden turvallisuudesta ja siihen liittyvästä vastuusta. Merenkiven tuotealueena ovat lelut ja lastenhoitotarvikkeet.

– Kotiäidit soittavat ja kertovat, että ovat ajatelleet alkaa valmistaa myyntiin tuttiketjuja tai muita tuotteita, joihin materiaalit tilataan kaukomailta. Kysellään valmistajan velvollisuuksia, ja mitä materiaaleissa tulisi ottaa huomioon. Lisäksi monet saattavat suoraan tilata asusteita tai vaatteita ja myydä niitä. Kun kyse on lasten tuotteesta, pitäisi huomioida turvallisuus, Merenkivi sanoo.

Esimerkiksi leluihin liittyy enemmän velvollisuuksia kuin yleisiin kulutustavaroihin. Moni soittaja tiedustelee myös CE-merkinnästä, joka kertoo, että tuote täyttää sitä koskevat Euroopan unionin vaatimukset.

– Soitetaan ja kysytään, että miten voisi saada CE-hyväksynnän. Ei ole mitään "CE-hyväksyntää", vaan valmistaja merkitsee CE-merkinnän tuotteeseen ja todentaa näin, että tuote on valmistettu turvalliseksi. Se ei vaadi hyväksyntää, emmekä anna ennakkohyväksyntää millekään tuotteelle, vaan valmistaja vastaa itse tuotteen turvallisuudesta, Merenkivi kertoo.

– Jos tuote on valmistettu EU:n ulkopuolella ja myyjä toimii EU-maahantuojana, joka panee tuotteen markkinoille omalla tuotenimellään tai brändillään, valmistajan vastuu siirtyy sitten täällä toimivalle henkilölle tai yritykselle. Viranomaiset voivat kohdistaa valvontakeinoja, kuten myyntikieltoja, vain omassa maassa toimiville yrityksille ja elinkeinonharjoittajille.

Tuotteessa olevia kemikaaleja ei näe silmällä

Nettikaupoissa liikkuu toisinaan myös väärennöksiä suosituista merkkituotteista. Turvallisuusvaatimukset koskevat yhtä lailla väärennöksiä.

– Toki voi miettiä, että jos ei ole piitattu tavaramerkkioikeuksista, niin kuinka paljon on piitattu sitten jostain muusta, kuten turvallisuusvaatimuksista, Pipsa Korkolainen pohtii.

Turvallista tuotetta ei voi aina helposti erottaa turvattomasta. Kerroimme vuonna 2017, että tuontivaatteista on löydetty jopa hormonihäiritsijöitä.

– Esimerkiksi kemikaaleja ei näe silmällä, Merenkivi muistuttaa.

– Jos tilaa valmiita tuotteita, toki silmämääräinen tutkiminen ja tuotteen käsitteleminen kertovat paljon. Jos tuote hajoaa käsiin, se ei ole kunnollista tavaraa edes omille lapsille, saatikka myyntiin. Suosittelen, että myytäviä tuotteita tai materiaaleja tilaava selvittää toimittajalta, onko tuote tai materiaali testattu, ja pyytää testausraportit nähtäville. Niistä voi selvittää, onko tuote läpäissyt testit, hän neuvoo.

Epäilyttääkö nettikaupassa joku? Tarkista nämä tuotetta ostaessasi!

  • Mikä tuotteen alkuperä on, mistä se on hankittu?
  • Kysy suoraan, mistä myyjä tietää, että tuote on turvallinen
  • Tarkista tuotteiden merkinnät: kaikissa Suomessa myytävissä tuotteissa tulee olla turvallisuuden kannalta oleelliset merkinnät ja käyttöohjeet suomen- ja ruotsinkielillä. Leluissa tulee olla CE-merkintä.
  • Huomaa: on mahdollista, että verkkokaupasta osatessa merkintöjä ei näe

Asiakas voi kysyä myyjältä suoraan tuotteen alkuperästä ja sen turvallisuudesta. Lisäksi tuotteesta tulee löytyä valmistuttajan tai maahantuojan tiedot, leluissa sekä valmistajan että EU-maahantuojan tiedot.

– Tiedot antavat kuvaa, että toimija tietää velvollisuuksistaan. Jos lelusta puuttuu esimerkiksi valmistajan tietoja, tai käyttöohjetta ei ole tuotteessa, joka selvästi kaipaa käyttöohjetta, sitä voi kyseenalaistaa, että miksei näitä ole osattu laittaa. Entä onko osattu huomioida muut turvallisuusasiat, Merenkivi sanoo.

Kuluttajilta tulee toisinaan myös reklamaatioita liittyen pieniin Facebook-kauppoihin. Moni viestittää vain kysyäkseen, onko tietyn tuotteen myynti turvallista ja sallittua.

– Tuntuu, että tämä on lisääntynyt. Olen muutamien lastentuotteiden valmistajien kanssa jutellut ja he ovat kertoneet, että kuluttajat ovat selvästi tulleet tietoisemmiksi ja usein tulee kysymyksiä liittyen tuotteen turvallisuuteen tai alkuperään. Se on todella hyvä, että saadaan kuluttajien tietoisuutta lisättyä, ja he osaavat vaatia turvallisia tuotteita, Merenkivi sanoo.

Osittainen lähde: Keskustelu.suomi24.fi, Kaksplus.fi

Lue myös:

    Uusimmat