Marine Le Penin poliittinen ura ei ole välttämättä vielä ohi, sanoo tutkija

Le Pen ei kuitenkaan joudu vankilaan, sillä tuomiosta kaksi vuotta on ehdollista, ja kaksi vuotta suoritetaan elektronisena valvontana. 

Le Penin lisäksi kahdeksan muuta puolueeseen kuuluvaa todettiin syylliseksi kavallukseen ja 12 muuta kavalluksen peittelemiseen.

– Tämä tuomio varmasti jollain tavalla sähköistää koko sitä kovinta äärioikeiston ydintä ympäri Eurooppaa, Pyrhönen ennustaa.

– Varmasti tulee paljon sen suuntaisia ja hyvin kitkeriä puheenvuoroja, joissa haastetaan oikeuslaitoksen roolia demokraattisessa yhteiskunnassa.

Pyrhönen huomauttaa, että myös Yhdysvalloissa presidentiksi toiselle kaudelle noussut Donald Trump oli syyttänyt saamiaan erilaisia tuomioita poliittiseksi ajojahdiksi. Tällaisia syytöksiä on esitetty laitaoikeistossa muuallakin, myös Suomessa.

– (Eduskunnan puhemies) Jussi Halla-aho (ps.) on esimerkiksi sanonut, että korkeimman oikeuden päätökset ovat muutaman tuomarin mielipide, Pyrhönen huomauttaa.

Vaikutus voi hänestä kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi.

–  Ei ole vaikea ennustaa, että äärioikeistossa lähdetään entistä tiukemmin haastamaan oikeuslaitoksen roolia. Tästä kaikki keskustelevat, ja siinä on tärkeää olla uhmakas. Mutta kannattaa vielä katsoa muutamia päiviä tai muutamia viikkoja pidemmälle, ennen kuin tekee suurempia johtopäätöksiä tulevaisuudesta, hän sanoo.

Lue myös: Kavalluksesta tuomittu Marine Le Pen ei voi asettua ehdolle vaaleissa – Venäjä kommentoi

Oikeuden arvostelu kaksiteräinen miekka

Taannoisten mielipidemittausten mukaan 56-vuotias Le Pen pääsisi helposti toiselle kierrokselle presidentinvaaleissa, jos ne pidettäisiin nyt. 

Myös suomalaistutkija uskoo Le Penin kannattajien entistä vahvemmin ryhmittyvän hänen taakseen.

Le Penin mahdollisuudet presidentiksi nousemiseen eivät kuitenkaan koskaan perustuneet omien ydinjoukkojen liikkeelle saamiseen, hän uskoo.

– Siksi pitää tarkastella sitä, mitä tekevät ne, jotka saattaisivat äänestää Le Peniä, mutta eivät ole hänen ydinjoukkoaan. Ja heistä ei ole niin helppo saada sitä vastausta, Pyrhönen sanoo.

Laitaoikeiston murskavoitto Ranskan seuraavissa vaaleissa ei hänestä ole millään tavalla automaattinen seuraus Le Penin tuomiosta. 

Presidentinvaaleissa ei tutkijan mukaan riitä se, että on vahva oman perustan kannatus. Ehdokkaan suosion pitäisi ylittää kannattajakuntien välisiä rajoja ja tavoittaa eri tavalla ajattelevia ihmisiä.

– Lyhyellä tähtäimellä tässä on toki herkullinen paikka puhutella äänestäjiä sanomalla, että oikeuslaitos on politisoitunut, mutta voiko tällainen retoriikka jäädä elämään? Onko siitä vaaliaseeksi?

Monesti presidentin toivotaan olevaan kansalaisia yhdistävä hahmo. Oikeusvaltion periaatteen ja puolueettoman oikeuslaitoksen arvosteleminen onkin tutkijan mukaan kuin kaksiteräinen miekka.

– Se tuo näkyvyyttä ja helpottaa oman porukan liikkeelle saamista, mutta presidentinvaaleissa ne voivat myös kääntyä itseään vastaan, hän huomauttaa.

Bardella varteenotettava vaihtoehto

Julkisessa keskustelussa Ranskasta on vilahtanut jo nimiä Le Penin tilalle mahdolliseksi ehdokkaaksi presidentinvaaleissa. 

Pyrhösen mielestä Le Penin tilalle varteenotettavin voisi olla Kansallisen liittouman (RN) johtaja, Jordan Bardella.

Bardella oli vuonna 2022 Le Penin oma poiminta puolueen johtoon tämän ollessa 27-vuotias nouseva tähti.

– Bardella olisi varsin valovoimainen hahmo. Hän olisi tietysti varsin nuori presidentiksi, mutta en sanoisi, että se ikä ratkaisee viime kädessä, tutkija sanoo.

Hänen mielestään jo Emmanuel Macronin nousu presidentiksi osoitti, että ikä ei välttämättä ole este. 

Macron oli 39-vuotias, kun hänet äänestettiin virkaan vuonna 2017. Hänestä tuli tuolloin Ranskan siihenastisesti nuorin presidentti.

– Onhan Bardellakin yli kolmekymppinen siinä vaiheessa, vuonna 2027. Hän ei siis ole aivan poikanen enää, vaikka ehkä historiallisesti katsottuna kovin nuori presidenttiehdokas. - - Ehkä Bardella ei olisi ollut aivan valmis, mutta nyt hänen on oltava valmis, Pyrhönen toteaa.

Vaikka Bardella rikkoi Le Penien dynastian puolueen johdossa, on Marine Le Penin katsottu vedelleen koko ajan naruja taustalla.

Lue myös: Puolueen Venäjä-myönteinen menneisyys ja 28-vuotias pääministeri: Tältä laitaoikeiston johtama Ranska voisi näyttää

Lähtisikö Le Pen kätilöksi toiselle?

Yksi kysymys kuuluukin, lähtisikö Le Pen valmistelemaan Bardellaa tai jotakuta toista puoleen presidenttiehdokkaaksi vai estäisikö ylpeys häntä ottamasta tällaista taustaroolia.

"Kätilön" osa voi onnistuessaan myös sulkea ovet ehdokkuudelta hamassa tulevaisuudessa.

– Tämän jälkeen Le Pen ei voi enää helposti lähteä suoraan haastamaan itse tukemiaan kandidaatteja asettumalla ehdolle presidentinvaaleissa, kun kielto on viiden vuoden päästä rauennut, Pyrhönen miettii.

– Jos kätilöinti ei onnistu, sitten varmasti hän voi itse lähteä joskus tulevaisuudessa taas ehdolle, tutkija sanoo.

Tutkijan mukaan etenkin Bardellan kautta Le Pen voisi jatkaa poliittisen vallan käyttämistä myös melko suoraan.