Ompeliko joku sinunkin trendipaitasi kipein sormin ja nälkäisenä? "Tarvitsemme kokonaisen ajattelutavan muutosta toisenlaiseksi"

Elnur Amikishiyev

Huono tekstiili ei täytä vaatimuksia

Mikä sitten on tällainen "huono" tekstiili? Onko kyse paljon parjatusta akryylipaidasta? Ei välttämättä – mikäli akryyli sattuu sopimaan juuri siihen käyttötarkoitukseen, johon tekstiiliä etsit.

– Huono tekstiili on sellainen, joka ei toimi. Se ei täytä vaatimuksia, joita sille on annettu. Kun sen pesee, se alkaa kiertyä tai muuttaa muotoaan niin, ettei sitä ole mukava käyttää. Se nyppyyntyy tai sauma repeää. Jos tämä tapahtuu nopeasti, tekstiili on huonolaatuinen, eikä se ole ympäristön eikä eettisten perusteiden kannalta kestävä, Engström kuvaa.

Huonoa tekstiiliä on kuitenkin liikkeessä paljon. Hyvin paljon.

Siis liikaa.

– Tämä johtuu siitä, että tekstiili on alun perinkin liian huonoa. Huonous ei siis johdu siitä, että sitä olisi kulutettu liikaa, vaan siitä, että se on alun perin tuotettu huonolaatuisena.

Sen lisäksi, että huonoa tekstiiliä liikkuu liikaa, suomalaiset kierrättävät tekstiiliä huonosti. Tekstiilien kierrätysprosentti on pieni.

–  Tässä olisi meillä kaikilla parantamisen varaa. Pitäisi oppia tunnistamaan hyvälaatuinen tekstiili, oppia tunnistamaan, mikä kelpaa uudelleenkäyttöön, oppia ymmärtämään ympäristön ja eettisten faktojen perusteet, miksi pitää toimia kestävällä tavalla, Engström listaa.

lev dolgachov

Hyvä paikattu on parempi kuin huono uusi

Laadukas tekstiili sopii käyttötarkoitukseensa, se on valmistettu oikeanlaisesta, sopivasta materiaalista ja se on huolella ommeltu. Vaate on laadukas, jos se on ajaton.

– Laadukas vaate kestää muodin muutoksia. Se on klassinen. Toki makuja on monia, ja on hankala esimerkiksi sanoa, minkä mallinen on hyvä. Pointti on siinä, että vaate on niin hyvä, mukava, laadukas ja ihana vaate, että sitä haluaa käyttää ja huoltaa, parsia, paikata, pestä ja hellästi kuositella, Engström sanoo.

– Ajattelen niin, että ihmisillä pitäisi olla vähemmän vaatetta, joka olisi laadukkaampaa. Ajattele aikaa, jonka olet käyttänyt oman vaatekaapin hallinnoimiseen, järjestelyyn ja tuskailuun, kun ei ole mitään päällepantavaa, vaikka kaappi tursuaa. Jos sen ajan ja energian käyttäisikin siihen, että valitsisi tarkkaan ne juuri itselle sopivat, ihanat vaatteet, ja sitten hoitaisi ja huoltaisi niitä hellästi. Olen vahvasti sitä mieltä, että hyvä paikattu vaate on parempi kuin huono uusi.

Tekstiilijätteelle nollatoleranssi

Monetko kengät nainen tarvitsee? Entä mies? Niin – se, mikä määrä vaatteita on tarpeeksi, on hyvin yksilöllistä. Fakta kuitenkin on, että tekstiilien kulutus on viime vuosikymmeninä kasvanut. Sitä, mitä kaupasta kotiinsa kantaa, sietää miettiä.

Engström haluaisi saada tekstiilitoimijat ja -tuottajat mukaan talkoisiin paremman tekstiilin puolesta.

– Pitäisi ajatella isosti ja tehdä yhdessä. Kierrätyskeskus on julistanut, että tekstiilijätteen nollatoleranssi on tavoitteemme. Se on ehkä mahdoton tavoite, mutta on pakko ajatella isosti, pala kerrallaan haukata hommaa ja siten muuttaa maailma paremmaksi. Sanoisin, että koko arvoketju mukaan. Tehdään yhdessä. Luodaan palveluita niin, että tekstiilien laadukas ja kestävä kuluttaminen on helppoa, järkevää ja kannattavaa, Engström kannustaa.

Kuluttajan tärkein toimintatapa on laadun vaatiminen.

– Tunnista oma tarpeesi, vaadi laatua, käytä ja hoida, rakasta vaatetta huolella. Lahjoittajalle, joka lahjoittaa hyväntekeväisyysorganisaatiolle, sanoisin: lahjoita sellaista, mitä itsekin ostaisit. Mökkipaitoja monella jo on. Se, mitä lahjoittaa, pitäisi olla sellaista, jonka joku oikeasti haluaa omaan vaatekaappiinsa.

Perimmäinen ongelma eivät kuitenkaan ole pelkät huonolaatuiset t-paidat tai se, että sinulla on kolmet kengät kahden parin sijaan. Ongelma on nykyihmisen ajatusmaailma.

– Kertakäyttökulttuurin lopettaminen vaatii meiltä aika isoa ajattelun muutosta. Se ei ole pelkkä yksilömuutos tai päätöksenteon muutos, vaan tarvitsemme kokonaisen ajattelutavan muutosta toisenlaiseksi. Niin, että pääsemme elinkaari-ajattelusta kiertotalouteen. Että kaikki materiaalit oikeasti kiertävät. Se on talouden ja ympäristön, ja myös yksilön kannalta paras ratkaisu.

Grafiikka: Annika Syvälähde