Ompeliko joku sinunkin trendipaitasi kipein sormin ja nälkäisenä? "Tarvitsemme kokonaisen ajattelutavan muutosta toisenlaiseksi" | MTV Uutiset
Ompeliko joku sinunkin trendipaitasi kipein sormin ja nälkäisenä? "Tarvitsemme kokonaisen ajattelutavan muutosta toisenlaiseksi"
Kuluttajalle tärkein ryhtiliike on laadun vaatiminen.Colourbox
Julkaistu 22.10.2015 16:23
Maria Aarnio
lifestyle@mtv.fi
Huonolaatuisia tekstiilejä on helppo löytää ja kuluttaa. Suomalaiset myös kierrättävät tekstiiliä huonosti.
Riepu. Rätti. Roipe.
Nyt ei puhuta siivousvälineistä, vaan vaatteista, joita jokaisella meistä on: kelvottomista repaleista, jotka venähtävät käsiin ensimmäisen pesun jälkeen.
– Olemme 25-vuotias organisaatio. Haluamme nostaa 25-vuotisjuhlan kunniaksi jonkin keskeisen yhteiskunnallisen ja ympäristöllisen teeman, joka on tekstiili. Haluamme nostaa sen esille siksi, että tekstiilillä on isoja ekologisia ja eettisiä vaikutuksia sekä ihmisiin täällä, että ihmisiin maissa, joissa tekstiili valmistetaan, kertoo kehitysvastaava Pia Engström Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:stä.
Tekstiilimaailmassa on useita ongelmia, jotka useimmat kyllä tietävät. Eräs ongelma on tekstiilien ekologinen jalanjälki.
Neuvostoliiton aikana Aralin vedellä kasteltiin puuvillapeltoja. Myöhemmin alueen asukkaat saivat maksaa toiminnasta, koska pohjavesi pilaantui.
– Eettiseltä kannalta syntisäkki on painava, jos ajatellaan Bangladeshin tehdasonnettomuuksia, joista olemme uutisissa kuulleet. Itse ajattelen, etten tarvitse niin kovasti vaatetta, että jonkun pitäisi ommella se kipein sormin, nälkäisenä miettien, onko tänäänkään lapselle ruokaa. Mielestäni se ei vain käy, eikä sen pidä mennä niin. Siksi on tärkeää nostaa esiin tekstiileihin liittyviä teemoja. Toki näitä voi yleistää muuhunkin tavarantuotantoon ja kulutukseen, mutta tekstiilin kohdalla ne ovat räikeästi nähtävillä.
Elnur Amikishiyev
Huono tekstiili ei täytä vaatimuksia
Mikä sitten on tällainen "huono" tekstiili? Onko kyse paljon parjatusta akryylipaidasta? Ei välttämättä – mikäli akryyli sattuu sopimaan juuri siihen käyttötarkoitukseen, johon tekstiiliä etsit.
– Huono tekstiili on sellainen, joka ei toimi. Se ei täytä vaatimuksia, joita sille on annettu. Kun sen pesee, se alkaa kiertyä tai muuttaa muotoaan niin, ettei sitä ole mukava käyttää. Se nyppyyntyy tai sauma repeää. Jos tämä tapahtuu nopeasti, tekstiili on huonolaatuinen, eikä se ole ympäristön eikä eettisten perusteiden kannalta kestävä, Engström kuvaa.
Huonoa tekstiiliä on kuitenkin liikkeessä paljon. Hyvin paljon.
Siis liikaa.
– Tämä johtuu siitä, että tekstiili on alun perinkin liian huonoa. Huonous ei siis johdu siitä, että sitä olisi kulutettu liikaa, vaan siitä, että se on alun perin tuotettu huonolaatuisena.
Sen lisäksi, että huonoa tekstiiliä liikkuu liikaa, suomalaiset kierrättävät tekstiiliä huonosti. Tekstiilien kierrätysprosentti on pieni.
– Tässä olisi meillä kaikilla parantamisen varaa. Pitäisi oppia tunnistamaan hyvälaatuinen tekstiili, oppia tunnistamaan, mikä kelpaa uudelleenkäyttöön, oppia ymmärtämään ympäristön ja eettisten faktojen perusteet, miksi pitää toimia kestävällä tavalla, Engström listaa.
lev dolgachov
Hyvä paikattu on parempi kuin huono uusi
Laadukas tekstiili sopii käyttötarkoitukseensa, se on valmistettu oikeanlaisesta, sopivasta materiaalista ja se on huolella ommeltu. Vaate on laadukas, jos se on ajaton.
– Laadukas vaate kestää muodin muutoksia. Se on klassinen. Toki makuja on monia, ja on hankala esimerkiksi sanoa, minkä mallinen on hyvä. Pointti on siinä, että vaate on niin hyvä, mukava, laadukas ja ihana vaate, että sitä haluaa käyttää ja huoltaa, parsia, paikata, pestä ja hellästi kuositella, Engström sanoo.
– Ajattelen niin, että ihmisillä pitäisi olla vähemmän vaatetta, joka olisi laadukkaampaa. Ajattele aikaa, jonka olet käyttänyt oman vaatekaapin hallinnoimiseen, järjestelyyn ja tuskailuun, kun ei ole mitään päällepantavaa, vaikka kaappi tursuaa. Jos sen ajan ja energian käyttäisikin siihen, että valitsisi tarkkaan ne juuri itselle sopivat, ihanat vaatteet, ja sitten hoitaisi ja huoltaisi niitä hellästi. Olen vahvasti sitä mieltä, että hyvä paikattu vaate on parempi kuin huono uusi.
Tekstiilijätteelle nollatoleranssi
Monetko kengät nainen tarvitsee? Entä mies? Niin – se, mikä määrä vaatteita on tarpeeksi, on hyvin yksilöllistä. Fakta kuitenkin on, että tekstiilien kulutus on viime vuosikymmeninä kasvanut. Sitä, mitä kaupasta kotiinsa kantaa, sietää miettiä.
Engström haluaisi saada tekstiilitoimijat ja -tuottajat mukaan talkoisiin paremman tekstiilin puolesta.
– Pitäisi ajatella isosti ja tehdä yhdessä. Kierrätyskeskus on julistanut, että tekstiilijätteen nollatoleranssi on tavoitteemme. Se on ehkä mahdoton tavoite, mutta on pakko ajatella isosti, pala kerrallaan haukata hommaa ja siten muuttaa maailma paremmaksi. Sanoisin, että koko arvoketju mukaan. Tehdään yhdessä. Luodaan palveluita niin, että tekstiilien laadukas ja kestävä kuluttaminen on helppoa, järkevää ja kannattavaa, Engström kannustaa.
Kuluttajan tärkein toimintatapa on laadun vaatiminen.
– Tunnista oma tarpeesi, vaadi laatua, käytä ja hoida, rakasta vaatetta huolella. Lahjoittajalle, joka lahjoittaa hyväntekeväisyysorganisaatiolle, sanoisin: lahjoita sellaista, mitä itsekin ostaisit. Mökkipaitoja monella jo on. Se, mitä lahjoittaa, pitäisi olla sellaista, jonka joku oikeasti haluaa omaan vaatekaappiinsa.
Perimmäinen ongelma eivät kuitenkaan ole pelkät huonolaatuiset t-paidat tai se, että sinulla on kolmet kengät kahden parin sijaan. Ongelma on nykyihmisen ajatusmaailma.
– Kertakäyttökulttuurin lopettaminen vaatii meiltä aika isoa ajattelun muutosta. Se ei ole pelkkä yksilömuutos tai päätöksenteon muutos, vaan tarvitsemme kokonaisen ajattelutavan muutosta toisenlaiseksi. Niin, että pääsemme elinkaari-ajattelusta kiertotalouteen. Että kaikki materiaalit oikeasti kiertävät. Se on talouden ja ympäristön, ja myös yksilön kannalta paras ratkaisu.
