Omistajaohjaus on myrkyllinen salkku: Näin koviin paikkoihin Paateron edeltäjät ovat joutuneet – MTV Uutiset koosti tapaukset

Sirpa Paateron pesti Rinteen hallituksessa jäi lyhyeksi Postiin liittyvän tapahtumaketjun vuoksi.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) totesi perjantaisessa tiedotustilaisuudessa, ettei Paatero ole tehnyt valtio-omistajan tahtoa selväksi Postille riittävän selväsanaisesti liittyen 700 pakettilajittelijan siirtämiseen toisen työehtosopimuksen piiriin.

Jo aiemmin Paatero oli saanut kritiikkiä toiseen valtionyhtiöön eli Veikkaukseen liittyen. Ministeri pohdiskeli esimerkiksi, voisiko Veikkauksen tulojen vähenemistä kompensoida kartuttamalla enemmän voittoa nettipeleistä tai lanseeraamalla uusia pelejä.

Lausunto herätti huomiota, sillä Veikkausta on viime aikoina kritisoitu pelien markkinoinnista ja pelihaittojen vähättelystä. Paatero sanoi myös tv-haastattelussa, että Veikkaus oli onnistunut rahapelien ikärajavalvonnassa, vaikka asia oli juuri päinvastoin.

Pitää reagoida, mutta ei saa puuttua liikaa

Ministerin saama kova kritiikki valtion omistajaohjauksen hoitamisesta ei ole lainkaan tavatonta viime vuosien perusteella.

Ministerin pitäisi huolehtia valtio-omistajan edun toteutumisesta yhtiössä, mutta toisaalta yhtiön johdolle pitäisi antaa työrauha eikä ministeri saisi puuttua yhtiön toimintaan liikaa.

Yhtälö on hankala ja siinä onnistuminen näyttää suorastaan mahdottomalta. Moni onkin ihmetellyt, miksi kukaan tehtävään ylipäätään haluaa.

Kokosimme muutamia esimerkkejä omistajaohjaukseen liittyvistä kohuista viime vuosilta.

Hautala ja Arctia Shipping

Edellisen kerran omistajaohjauksesta vastannut ministeri joutui eroamaan syksyllä 2013, kun vihreiden Heidi Hautala (vihr.) jätti paikkansa. Syynä oli valtion omistamaan Arctia Shippingiin liittyvä kohu.

Yhtiö halusi tehdä rikosilmoituksen ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivisteista, mutta kehitysministeri Hautala painosti yhtiön johtoa luopumaan aikeistaan. Samassa yhteydessä Hautala antoi julkisuudessa väärää tietoa tapahtumien kulusta.

Lue myös: Arctia Shipping STT:lle: Toimitusjohtaja uhattiin vaihtaa

Haavisto ja Caruna

Hautalan seuraaja Pekka Haavisto (vihr.) sai puolestaan vastata kritiikkiin, kun valtio antoi hyväksyntänsä energiayhtiö Fortumin päätökselle myydä sähköverkkoyhtiönsä pääomasijoittajille.

Carunaksi muuttunut yhtiö alkoi nostaa sähkönsiirron hintaa roimasti, joka suututti kuluttajia.

Hinnankorotuksia on perusteltu sähköverkkojen maakaapeloinnin aiheuttamilla kustannuksilla. Samalla esiin nousivat Carunan kikkailut verojen välttämiseksi.

Lue myös: Asiantuntija lyttää Caruna-kaupan HS:lle: Hallitus teki ison virheen

Juha Sipilän hallituksessa omistajaohjauksesta vastasi aluksi pääministeri Sipilä itse.

Helsingin Sanomat uutisoi toukokuun lopussa 2019, että pääministeri yritti hallituskauden alussa yhtiöittää koko omistajaohjauksen. Silloin omistajaohjausministerin eli käytännössä Sipilän oma valta olisi kasvanut virkamiesten kustannuksella.

Hanke kuitenkin kaatui virkamiesten voimakkaaseen vastustukseen. Hallituskauden lopulla omistajaohjaus siirrettiin elinkeinoministeri Mika Lintilän salkkuun.

Berner ja Finavia

Sipilän hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sai puolestaan näpeilleen valtion lentokenttäyhtiö Finaviaan liittyen. Kohun ytimessä olivat Finaviassa vuosia aiemmin tehdyt johdannaiskaupat.

Yhtiön johto halusi nostaa kanteen entistä tilintarkastusyhtiötä vastaan, sillä riskipitoisiin rahoitusinstrumentteihin liittyvät sopimukset olivat aiheuttaneet yhtiölle yli 30 miljoonan euron suuruiset tappiot.

Ministeri Berner kehotti kuitenkin lykkäämään kanteiden nostoa ja selvittämään asiaa enemmän.

Lue myös: Tarkastusvaliokunta kuuli Berneriä Finavia-sotkusta – selvitykset jatkuvat, johtopäätöksiä ei tehty

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja jopa erosi tehtävästään protestina ministeriön puututtua hallituksen työskentelyyn. Berner sai pitää ministeripestinsä eduskunnan luottamusäänestyksen jälkeen, mutta sai samalla eduskunnan tarkastusvaliokunnalta ja valtiontalouden tarkastusvirastolta moitteet toiminnastaan. Berner sanoi koko ajan toimineensa asiassa oikein.

Edellä kerrotut esimerkit kertovat pääosin tilanteista, joissa omistajaohjausministeri joutuu ongelmiin tehtyään jotain. Mutta kritiikkiä voi yhtä hyvin tulla myös tekemättä jättämisestä.

Esimerkiksi Matti Vanhasen kakkoshallituksessa omistajaohjauksesta vastannutta puolustusministeri Jyri Häkämiestä vaadittiin kovaan ääneen puuttumaan metsäyhtiö Stora Enson irtisanomisiin vuonna 2007. Neljäsosan omistuksellaan valtio oli suurin yksittäinen omistaja yhtiössä, joka lakkautti tehtaita Kemijärvellä ja Haminassa.

Häkämies toisti moneen kertaan, että valtio ei voi puuttua pörssiyhtiön päätöksiin.