Liikenneministeri Anne Berneristä (kesk.) on tullut syntipukki lentokenttäyhtiö Finavian vuosien takaisten johdannaistappioiden selvittelyssä.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, miksi osa yhtiön hallituksesta ei halunnut nostaa oikeusjuttua vahingonkorvauksista. Sille on selitys.
Finavian johto hairahtui vuosina 2009-2011 kauas ydinliiketoiminnastaan, kun yhtiö teki spekulatiivisia johdannaiskauppoja eli suomeksi ryhtyi peluriksi rahamarkkinoilla. Korot laskivat voimakkaasti ja Finavialla olikin käsissään yli 34 miljoonan euron tappiot.
Jättitappiot herättivät paheksuntaa, varsinkin kun kyseessä on valtion omistama lentokenttäyhtiö. Viime vuoden Finavian hallitusta johtanut Riitta Tiuraniemi ryhtyi tarmokkaasti viemään eteenpäin vahingonkorvauskanteita vuoden 2010 hallitusta ja silloista toimitusjohtajaa vastaan. Liikenne- ja viestintäministeriö omistajana pysäytti prosessin, kun hallitus oli asiasta erimielinen ja joutui äänestämään.
MTV:n tietojen mukaan Finavian hallituksessa oikeusprosessia vastustivat juristit ja kannattivat maallikot. Syy juristien vastustukseen oli se, että Finavialla vaatimuksineen ei katsottu olevan mahdollisuuksia menestyä oikeudessa. Kanteen vastustajien mielestä moraalisesti oli tapahtunut suuri virhe, mutta juridisesti ei. Oikeudessa punnittaisiin, olisiko yhtiön hallituksen pitänyt valvoa yksittäisen työntekijän rahoituspäätöksiä. Toimitusjohtaja sai potkut vuonna 2011.
Kaikki osapuolet eivät ilahtuneet Tiuraniemen vauhdikkuudesta hallituksessa eivätkä varsinkaan hänen puheistaan julkisuudessa eroamisensa jälkeen.
34 miljoonaa euroa on suuri summa, joten pitäisikö Finavian nostaa kuitenkin varmuudeksi oikeusjuttu, vaikka se juristiarvioiden mukaan päättyisi tappioon. Odotettavissa olisi vähintään 5 vuoden, jopa lähemmäs 10 vuoden oikeudenkäynti pitemmän kaavan mukaan. Lopullinen ratkaisu tulisi aikanaan Korkeimmasta oikeudesta.