Omenasadosta keskimääräinen

– Kirjavuutta ja vaihtelevuutta löytyy. Ne lajikkeet, jotka viime vuonna antoivat runsaan sadon, pitävät nyt monin paikoin välivuotta ja tämä näkyy myös kotipuutarhoissa. Ammattiviljelmiltä olen kuullut, että erityisesti nuoret kasvustot ovat tänä vuonna satoisia, liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo luonnehtii.

Sadon vaihtelevuus on huomattu myös omenatarhoissa.

– Meidän sadossa on lohkokohtaisia ja lajikekohtaisia eroja. Lajikkeista esimerkiksi Loboa on nuorissa puissa hyvin, mutta vanhemmat tuottavat heikomman sadon, Lohjansaaressa omenoita viljelevä Timo Krappe kertoo.

Puut pienenevät

Ammattiviljelmät panostavat nykyään aiempaa pienempiin, nk. puolikääpiöiviin omenapuihin. Niiden hyödyt ovat ammattilaisten mukaan moninaiset.

– Kun puut ovat aiempaa pienempiä, niitä mahtuu hehtaarille enemmän ja päästään isompiin satoihin. Puiden hillitty kasvu vähentää myös hoitotyötä eli niitä tarvitsee leikata vähemmän kuin isoja puita. Omenat saavat kasvukauden aikana myös enemmän valoa ja kuivuvat sateen jälkeen nopeammin, kun ne ovat avoimempia, omenanviljelijä Marko Maula summaa pienten puiden hyötyjä.

Omenan pitää olla makea

Kuluttajille kotimaisten omenoiden satokausi näkyy lisääntyvänä hedelmätarjontana kaupoissa. Moni jää kuitenkin turhaan kaipailemaan kotimaisia omenoita kaupan hyllylle.

Syksyn omenasato alkaa olla parhaimmillaan. Kuva: lehtikuva.

– Monet kaupat kokevat tällaisen ylimääräisen tuotteen pikemminkin vaivaksi. Kotimaisen omenan myyntiaika on lyhyt, joten ehkä sekin vaikuttaa asiaan. Ja usein kaupoilla on tarjota samaa lajiketta ulkomaisena versiona, Timo Krappe pohtii.

Kauppojen tarjonta ohjaa myös omenanviljelijän istutusratkaisuja.

– Tuntuu siltä, että kaupat ovat totuttaneet kuluttajat punaisiin ja makeisiin omenoihin. Vaaleilla lajikkeilla, kuten Valkealla Kuulaalla onkin selkeästi markkinointiongelmia. Uskoisinkin, että Hetan ja Sandran kaltaisilla uusilla lajikkeilla on tulevaisuudessa paremmat markkinat, Timo Krappe arvioi.