Omat siat ja kanat eivät kelpaa suomalaisille kokonaan – tuonti ja vienti yhtä suuria

Nautaakin viedään Suomesta pois, vaikka oma tuotanto ei edes riitä kattamaan kotimaista kulutusta.

– Suomalainen haluaa esimerkiksi filettä ja kinkkua, kun taas jossain muualla halutaan syödä enemmän luullista lihaa ja muita ruhonosia, Luonnonvarakeskus Luken professori Jyrki Niemi kertoo.

Myös ulkomaisen lihan halvempi hinta ja parempi saatavuus näyttelevät omaa osaansa liharallissa.

Esimerkiksi broilerinlihaa tuotiin maahan yli 14 miljoonaa kiloa samaan aikaan, kun sitä vietiin muun muassa Viroon, Venäjälle, Ruotsiin, Uuteen-Seelantiin, Japaniin ja Etelä-Koreaan vajaat 17 miljoonaa kiloa. 

Kaikesta kulutetusta broilerinlihasta lähes kuudesosa tuotiin ulkomailta. Tuonti on kasvanut viime vuosina noin kymmenen prosentin vuositahtia. Esimerkiksi Thaimaasta tuodaan jo kymmenen kertaa enemmän broileria kuin vuonna 2011.

Suurimmat broilerin tuontimaat ovat Saksa, Brasilia ja Thaimaa ja sian Saksa, Tanska ja Espanja.

Kaupasta kotimaista 

Broileria kuluu aikaisempaa enemmän. Viidessä vuodessa broilerin kulutus on noussut kuudenneksella samaan aikaan kun muiden lihojen kulutus on pysynyt lähes samana. 

Ruokakaupoista ulkomaista broilerinlihaa ei silti löydy. Esimerkiksi S-ryhmän ruokakauppojen myymästä 19 miljoonasta kilosta kanaa 99,8 prosenttia oli valikoimajohtaja Ilkka Alarodun mukaan suomalaista.

– Lähes kaikki myymämme tuore tai pakasteliha on suomalaista. Poikkeuksena on lammas, jota tulee suurimmaksi osaksi Uudesta-Seelannista. Suomessa ei ole riittävää lampaantuotantoa kysyntään nähden, Alarotu kertoo. 

Ruokakeskon Jyrki Karlssonin mukaan käytännössä kaikki K-kaupoissa myyty liha on suomalaista, joskin yksittäiset kauppiaat saattavat pitää valikoimissaan esimerkiksi ruotsalaista broileria. Lidlissä myytävä tuore broileri on yhtiön mukaan kokonaan suomalaista, pieni osa naudan- ja sianlihasta on eurooppalaista alkuperää ja lihapakasteet ovat kaikki ulkomailta.

Ravintoloissa ulkomaistakin lihaa 

Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran mukaan suomalaiset syövät vuodessa yhteensä lähes 900 miljoonaa ateriaa kodin ulkopuolella.

Niin thaimaalainen broileri kuin muukin tuontiliha, joka ei mene teollisuuden raaka-aineeksi, löytää tiensä Syötäväksi Kasvatetut -kirjan mukaan etupäässä ravintoloihin.

Fazerin Amica-ravintoloiden hankintajohtaja Timo Ståhlström kertoo, että 86 prosenttia lihasta ja lihavalmisteista on suomalaisia. Lihaa ja lihajalosteita kuluu ketjun 600 ravintolassa noin kolme miljoonaa kiloa vuodessa. 

– Loppu on sitten lihavalmisteita EU-alueelta, esimerkiksi porsaanleikettä Saksasta tai Kiovan kanaa Ranskasta. Lisäksi Brasiliasta tulee joitakin broilerituotteita.

S-ryhmän 110 HOK-Elannon ravintolaa käyttää pääasiassa suomalaista lihaa, mutta joukkoon mahtuu muun muassa thaimaalaista, brasilialaista, saksalaista ja ranskalaista broileria sekä saksalaista nautaa ja sikaa. Ulkomaisia tuotteita käytetään HOK-Elannon hankintapäällikkö Isto Frimanin mukaan pääosin pikaruokaravintoloissa.

– Pääperiaate on, että suosimme ensisijaisesti kotimaisia tuotteita. Se on myös markkinointivaltti, Friman kertoo.