Karjalainen: Suomalainen syö oman painonsa verran lihaa vuodessa

Kuluneen vuoden aikana kasvua on ollut kolme prosenttia. Varsinkin siipikarjan lihaa kuluu aiempaa enemmän.

Broilereita, kanaa ja kalkkunaa syödään vuoden aikana jo yli 21 kiloa per henkilö eli enemmän kuin nautaa, jota kulutetaan noin 19 kiloa.

Luvut käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen vuositilastoista.

Lehden mukaan eniten Suomessa syödään sianlihaa. Sitä syödään noin 35 kiloa per henkilö. Pelkällä joulukinkulla sianlihan suosio ei selity, sillä ero nautaan ja siipikarjaan on niin suuri.

Lammas ja lihoista eettisimmät eli riistalihat jäävät kauas kärkikolmikon taa alle kilon vuosittaisilla syöntimäärillään.

Sisäelinten suosio on laskenut

Sisäelinten suosio on laskenut jo vuosia. Sanomalehti Karjalaisen mukaan sisäelimiä syödään enää puoli kiloa vuodessa, kun vuosituhannen alussa määrä oli kolminkertainen.

Kananmunien suosio jatkaa tasaista kasvuaan 2000-luvun alun hiljaisempien vuosien jälkeen. Munia syödään 11,5 kiloa henkeä kohden vuodessa.

Juuston kulutuksen katto ei ole tullut vieläkään vastaan. Juuston kulutus on ollut tasaisessa kasvussa koko 2000-luvun ajan.

Juustoa syödään lähes 27 kiloa vuodessa. Huomattavaa on, että yli puolet syödystä juustosta on jo tuontijuustoa.

Sen sijaan maidon ja varsinkin piimän suosion alamäki jatkuu. Piimää juodaan enää murto-osa siitä, mitä edellisinä vuosikymmeniä.

Kaikkiaan nestemäisten maitotuotteiden kulutus laski viime vuonna kolmella prosentilla.

Hedelmien syöminen kasvoi merkittävästi

Sanomalehti Karjalaisen mukaan lihan ja muiden eläinkunnan tuotteiden vastapainoksi tuoreiden hedelmien syöminen kasvoi merkittävästi vuonna 2015.

Hedelmiä syötiin noin neljä kiloa edellisvuotta enemmän eli 58 kiloa.

Banaanit ovat yleisin hedelmätiskiltä mukaan tarttuva hedelmä, niiden osuus syödyistä hedelmistä on kolmannes. Sitrushedelmien osuus on neljännes ja omenoiden viidennes.

Tuoreita vihanneksia suomalaiset söivät vuonna 2015 noin 62 kiloa henkilöä kohden. Tästä tomaatteja on 12 kiloa vuodessa.

Vaikka vihannesten kokonaissyöntimäärä laskikin usealla kilolla edellisestä vuodesta, on se kasvanut 2000-luvun alun vuosista noin kymmenellä kilolla.

Peruna ei puolestaan enää maistu suomalaisille. Perunan alamäki on jatkunut jo vuosikymmeniä, ja sen syöntimäärä on romahtanut yhteen kolmannekseen 1950-luvusta.

Jos trendi jatkuu samanlaisena, kohta perunaa syödään alle 50 kiloa vuodessa.

Sanomalehti Karjalaisen mukaan on huomattavaa, että yli puolet syödystä juustosta on jo tuontijuustoa.

"Syöminen on monisyinen ilmiö"

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä pitää lihankulutuksen vuosi toisensa jälkeen jatkuvaa kasvua kiinnostavana ja monitulkintaisena ilmiönä.

Lihaton ruokavalio kiinnostaa aiempaa enemmän, mutta lihankulutus vaan kasvaa.

– Kasvissyönnillä ja vegetarismilla on selvä noste. Tästä kertoo hedelmien ja vihannesten suosion kasvu, Mäkelä kertoo sanomalehti Karjalaiselle.

Mäkelä pohtii, että suomalaisten ruokailutavat ovat mahdollisesti jakautumassa aiempaa vahvemmin erilaisiin ryhmiin.

– Jos syödään lihaa, niin sitä syödään sitten olan takaa, Mäkelä kärjistää.

Täytyy kuitenkin muistaa, että ei ole olemassa yhtä tapaa olla kasvissyöjä tai lihansyöjä. Moni syö lihoista pelkkää riistaa, tai laskee itsensä kasvissyöjäksi mutta syö kalaa.

– Nykyään on valtavan paljon erilaisia tapoja ja periaatteita, joiden mukaan syödä. Syöminen on monisyinen ilmiö, Mäkelä kertoo Karjalaisen haastattelussa.

Ruoka sisältää arvo- ja tunnevalintoja

Ruoka ei ole pelkkää ravintoa vaan sisältää monimutkaisia arvo- ja tunnevalintoja.

Tähän liittyy Mäkelän mukaan myös siipikarjan – pääosin broilerin – kasvava suosio.

Broilerissa yhdistyvät useat nyt ajassa olevat ja tärkeäksi koetut asiat, kuten edullisuus, nopeus ja se, että se on valkoista, ei punaista lihaa.

– Broileri koetaan terveelliseksi ja helpoksi, sen tuotekehittely on ollut vahvaa, hän kertoo lehdelle.

Mäkelän arkihavainnon mukaan lihan suosiota voidaan ainakin osin selittää juuri edullisella hinnalla.

– Ei siitä niin kauan ole, kun liha oli ylellisyystuote. Nyt se on arkipäiväistynyt.

Sianlihan menekki selittyy makkaroilla

Sianlihan suuri menekki johtuu siitä, että se on yleensä pääraaka-aineena lihavalmisteissa, kuten makkaroissa ja leikkeleissä, kertoo HK:n markkinointijohtaja Mikko Järvinen sanomalehti Karjalaiselle.

– Toki myös joulukinkuilla on merkityksensä – vastaavaa niin merkittävää sesonkia ei muissa lihalajeissa ole.

Broilerin suosiota ruokatalot selittävät hyvin samanlaisin sanankääntein kuin ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.

Järvisen mukaan broileri vastaa valtaosaan ruuan megatrendeistä.

– Me sanomme että broileri on "trendimatch".

Samaa kerrotaan Atrialta.

– Broilerilla on hyvä terveellisyysmielikuva; vaalea liha, vähärasvainen ja runsaasti proteiinia, kertoo tuoteryhmäjohtaja Tuomas Kujala Karjalaiselle.

Mutta kumpi tuli ensin, kysyntä vai tarjonta? Ostammeko paljon broileria ja sikaa, koska niitä on tehokasta tuottaa ja siksi paljon tarjolla, vai toisin päin?

HK:n Järvinen on sitä mieltä, että kysyntä ohjaa tuotantomääriä, mutta sanoo, että myös maailman markkinatilanne vaikuttaa.

– Viime aikoina sianlihasta on ollut ylitarjontaa, hän sanoo sanomalehti Karjalaiselle.