Lähes 80 kiloa suomalaista kohden vuodessa – lihankulutuksessa ennätys, siipikarjan kysyntä lähti lentoon

Suurin osa kasvusta tulee siipikarjan lihasta, jota kulutetaan nykyään jo enemmän kuin naudanlihaa. Sianlihan asema on kuitenkin edelleen vankkumaton.

Paitsi määrän myös laadun suhteen kysyntä on muuttunut vuosien saatossa.

Suomalaiset söivät viime vuonna lihaa enemmän kuin koskaan

Jokaista suomalaista kohden lihankulutus oli 79,4 kiloa. Naudanlihaa syötiin runsaat 19 kiloa, sianlihaa 35 kiloa ja siipikarjanlihaa 21,6 kiloa. Eniten lisääntyi siipikarjanlihan syönti.

Ravintosuositusten mukaan luutonta lihaa kannattaisi syödä enintään 300-500 grammaa viikossa. Laskelmien mukaan keskivertosuomalaisen annos luullista lihaa on 1,5 kiloa viikossa ja noin 200 grammaa päivässä.

Ravitsemustieteen tohtori ja Kelan johtava tutkija Paula Hakala toteaa, että lihan syönnin kasvu olisi hyvä saada pysähtymään, sillä runsaasti punaista lihaa ja lihavalmisteita syövillä on keskimääräistä enemmän tyypin 2 diabetesta, sepelvaltimosairauksia, paksu- ja peräsuolisyöpää sekä lihavuutta.

Tiedot selviävät Luonnonvarakeskuksen julkaisemasta Ravintotaseesta.

– Kysyntä on siirtynyt laadukkaampiin tuotteisiin. Liha kun on tulotasoon suhteutettuna halvempaa kuin koskaan, kertoo pitkän linjan Chef Wotkin'sin lihakauppias Veijo Votkin.

Veijo Votkin muistelee uransa alkuaikojen tilannetta.

– Silloin lihanleikkaajan tuntipalkka oli yhtä suuri kuin sianruhon kilohinta teurastamon ulosmyynnissä. Nyt lihanleikkaaja saisi tuntipalkallaan kymmenen kiloa samaa ruhoa.

Suomessa tuotetaan ja Suomeen tuodaan vuosittain lihaa lähes 79,4 kg/henkilö. Kokonaiskulutus on kasvanut, vaikka naudanlihan ja sianlihan kysyntä onkin vakaata. Kokonaiskulutuksen noususta suuri osa selittyy siipikarjan luvuilla. Valkoinen lihan on punaista terveellisempää ja siipikarjakäyrän nousu onkin hyvä uutinen.

– Erittäin hyvä uutinen. Ravitsemussuosituksissakin sanotaan, että punaista lihaa tulisi osittain korvata siipikarjan lihalla ja toki myös kasvisproteiineilla kuten herneillä ja pavuilla, sanoo pääsihteeri Arja Lyytikäinen valtion ravitsemusneuvottelukunnasta.

Lihasta saa proteiinia, kivennäisaineita ja vitamiineja, jotka kyllä ovat tarpeen, mutta se tuo mukanaan myös paljon suolaa ja kovia rasvoja, jotka ovat epäedullisia verisuonien hyvinvoinnille.

– Ruokavalio on kokonaisuus. Kohtuus kaikessa, summaa Lyytikäinen.

Luonnonvarakeskuksen tilastot kootaan tullitilastoista ja tuotantotiedoista, joten ruokahävikki ei tule näkyviin näissä luvuissa. Lisäksi tilastoinnissa käytetään ruhopainoa, jossa luut ovat mukana.

Korjattu faktalaatikon toista kappaletta 4.7. klo 22.50: Ravintosuosituksissa puhutaan luuttomasta lihasta, kun Luonnonvarakeskuksen laskelmissa lihassa on luu mukana.