Olympiamenestykseen ei olla täysin tyytyväisiä - "turistit pois kisoista"

Valtion Veikkausvoittovaroista maksettavaa rahaa huippu-urheilun edistämiseen on neljässä vuodessa summa kaksinkertaistunut. Arvokisoissa saatujen mitalien määrä ei kuitenkaan kasva, eikä rahoitus riitä vieläkään.

– Valtion liikuntabudjetti on melkein 150 miljoonaa, ja itse urheilijoille menee vain joitain miljoonia, niin painopistettä pitäisi siirtää ja päällekkäisyyksiä organisaatioissa poistaa. Panostaa enemmän valmentajiin ja niihin urheilijoihin, joilla on mahdollisuus menestyä ja jättää turistit pois olympiakisoista, urheiluvaikuttaja Hjallis Harkimo tylyttää.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ei kuitenkaan ole samoilla linjoilla.

– Koko ajan puhutaan, että tarvitaan lisää rahaa, että muuten ei saada tuloksia, niin itse asiassa urheiluliikunnan rahoitus on noussut ja myös huippu-urheilun osuus siitä rahoituksesta on noussut. Että jos se olisi vain rahasta kiinni, niin meidän olisi pitänyt tehdä parempia tuloksia.

Eurooppaministeri Alexander Stubb on ehdottanut, että yritykset tukisivat huippu-urheilua nykyistä vahvemmin maksamalla heille suoraa tukea.

– Stubbin mallia on aikaisemmin käytetty. Entistä enemmän pitäisi löytää yritysmaailmasta tukea. Jos vertaa yrityksiltä saatua tukea Suomessa muihin maihin, niin siinä olemme erittäin paljon jäljessä, Arhinmäki sanoo.

Byrokratiaa vähennettävä

Lisätuen saaminen yrityksiltä ja yhteistyökumppaneilta on elintärkeää.

– Yrityksen kanssa pitää tehdä erilainen ohjelma. Eri urheilijat kelpaavat eri yrityksille ja niiden imagolle. Vaatii ammattitaitoa niiltä ihmisiltä jotka keräävät rahaa, se on aika pitkä prosessi, Harkimo linjaa.

Rahoitus ei kuitenkaan ole ainoa ongelma.

– Suurin haaste on siinä, että yksilöurheilijat pystyvät edelleen tekemään parempaa työtä määrällisesti ja laadullisesti. Siihen tarvitaan paljon tukea, uusia toimintatapoja. Mahdollisimman vähän byrokratiaa, mahdollisimman paljon toimintaa. Me tiedetään, että rahalla tätä ei tehdä, Olympiakomitean uuden huippu-urheiluyksikön johtajaksi valittu entinen mäkivalmentaja Mika Kojonkoski sanoo.

Tärkeintä on Kojonkosken mukaan toimintatavat ja se, että urheiluseurat tekevät yhteistyötä. Myös rakenteita täytyy muuttaa, sillä valtiolta ei merkittävää lisäpanostusta huippu-urheiluun tule. Käytettävissä olevia varoja täytyy Arhinmäen mukaan pystyä käyttämään paremmin.

– Suomessa on niin paljon liikuntajärjestöjä, urheiluun menee niin paljon sellaista rahaa, joka voisi valua alemmas urheilijoihin suoraan, siinä on niin monta porrasta välissä ja niistä portaista pitää vähentää ihmisiä, Harkimo toteaa.

Byrokratian määrää pitää siis vähentää ja toimintaa lisätä.

(MTV3)