Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö julkaisi perjantaina talvilajien tukipäätöksensä. Yhteensä kymmenelle olympialajille jaettiin 2 185 000 euroa. Neljä paralympialajia sai 81 500 euroa.
Jaettava tukisumma kasvoi viime vuodesta noin 200 000 eurolla. Koronaviruksen vaikutukset eivät vielä näy nyt jaetuissa summissa. Vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.
– Eletään vielä 2020 budjettia, koronan etupuolella myönnettyä aikaa. Olemme kiitollisia siitä, että huippu-urheilu on saanut tehostamistukiin pienen lisän. Se on selvä, että kaikki on varpaillaan ja odottaa budjettiriihiä syksyn korvalla. Toivotaan tietysti, ettei kolahda pahasti, huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki sanoo.
Eniten tukieurojen nousu näkyy maastohiihdossa, jääkiekossa, yhdistetyssä, lumilautailussa ja freestylessä. Nämä lajit ovat Olympiakomitean papereissa potentiaalisimpia mitalilajeja Pekingin vuoden 2022 talviolympialaisissa.
– Ne ovat tällä hetkellä niitä meidän syömähampaita.
Ainoastaan pikaluistelun tukisumma putosi viime vuodesta.
LUE MYÖS: Maastohiihtäjät kahmivat suurimpia apurahoja – katso kaikki talvilajien apurahaurheilijat täältä
Kasvaneesta tukisummasta huolimatta talvilajien mitaliodotukset Pekingistä ovat vielä puolitoista vuotta ennen kisoja melko matalalla. Olympiakomitean laatiman ennusteen mukaan Suomi saavuttaisi Pekingistä 3,95 mitalia. Edellisissä talvikisoissa Pyeongchangissa Suomi voitti kuusi mitalia.
Lehtimäki sanoo, että ennuste on laadittu inhorealistisesti. Itse hän näkee talvilajien tilan ennustetta parempana ja arvioi, että Pekingissä voidaan yltää Pyeongchangin kisoja parempaan mitalisaaliiseen.
–Olemme mestareita tekemään sen niin, että se perustuu pelkästään lukuihin. Siinä ei ole lainkaan mukana potentiaalia, tunnetta eikä eteenpäin katsomista yhtään. Akuutti tilanne on minusta parempi kuin ennuste.
Tokion siirtyminen sekoitti
Olympiakomitea on painottanut tukisummia jakaessaan talvi- ja kesälajeja sen mukaan, kummat olympialaiset ovat olleet seuraavana vuorossa. Kun Tokion kesäkisat siirrettiin tulevalta kesältä ensi vuoteen, piti kuvio miettiä uusiksi.
– Olemme jonkin verran muuttaneet painopistettä, kun kisat lähestyvät. Ei edes aina viimeisenä vuonna, vaan viimeistä edeltävänä vuonna, kun olympiapaikoista karsitaan, ja pitää tehdä tuloksia kisoihin pääsemiseksi, Lehtimäki sanoo.
– Nyt kisat ovat puolen vuoden välien. Se näkyy sillä tavalla, että jaoimme tasaisemmin kuin aikaisemmin. Meidän on pakko katsoa myös Tokion ohi Pekingiin, sillä tavalla ollaan nyt tasaisemmassa jaossa.
Tokion kisojen lisäksi koronavirus on ehtinyt sekoittaa koko urheilun kentän. Vaikka vaikutukset urheiluun ja seuratoimintaan ovat olleet Suomessakin merkittäviä, arvioi Lehtimäki Suomen pärjänneen globaalissa vertailusa melko hyvin.
– Jos katsoo Etelä-Eurooppaa ja Amerikan mannerta, olemme huippu-urheilullisesti koko ajan pystyneet harjoittelemaan ja pitäneet rullat käynnissä, vaikka kilpailutoiminta on ollut seis. Toistaiseksi olemme globaalissa vertailussa kohtuullisen hyvässä tilanteessa.
Toisaalta koronaviruksen lopullisia vaikutuksia voi tässä vaiheessa vain arvailla.
– Ei tiedetä, onko toinen aalto tulossa eikä tiedetä, koska voidaan huokaista, että se on ohi.Jatkuessaan sillä on varmasti niin urheiluun kuin koko yhteiskuntaan pitkäkestoisia vaikutuksia. Jos tästä päästäisiin eteenpäin niin sanottuun uuteen normaaliin, tilanne olisi kohtuullisen hyvin hallinnassa.