Yhdistetyn maailmancupin kilpailumäärät vähenivät, Petter Kukkonen huolissaan | MTV Uutiset
Suomen menestyslajissa kävi kato – lajiekspertti totisena: "Toivon mukaan ei jää tavaksi"
Ilkka Herola on Suomen yhdistetyn kärkiurheilija. Petter Kukkonen (oik.) on yoiminut lajin parissa pitkään valmentajana.Credit: Prisma by Dukas Presseagentur GmbH / Alamy Stock Photo
Yhdistetyn maailmancupin kisaviikonloppujen määrä putosi tälle kaudelle merkittävästi viime vuoteen nähden. Petter Kukkonen olisi halunnut nähdä kalenterin täydempänä, mutta suurin huoli on kuitenkin Hiihtoliiton taloustilanteessa.
Yhdistetyn maailmancupkalenteri on tulevalla kaudella tynkä: miehillä on kahdeksan kisaviikonloppua ja naisilla vain kuusi. Molemmissa sarjoissa vähennystä on viime kauteen nähden kaksi viikonloppua.
– Kalenteri on pikkaisen nihkeä. Kun urheilijat työkseen treenaavat, olisi mukava nähdä heidät kilpailemassa, Kukkonen sanoo.
Pitkään yhdistetyssä mukana ollut Kukkonen osaa avata hieman, miksi kisaviikonloppuja on niin vähän.
– Siellä on ymmärrettäviä syitä taustalla. Val di Fiemmessä eivät hyppyrimäet, joita olympialaisia varten rakennetaan, ole valmiina. Japani on ollut monien urheilijoiden toiveissa, ja siellä yritettiin kovasti saada rahoitusta kuntoon. En tiedä lopullista syytä, mutta yleensä taloussyyt ovat kaataneet tämän Japanin kiertueen, Kukkonen kertoo.
– Pari viikonloppua olisi tarvittu lisää. Toivon mukaan tämä ei jää tavaksi. Tiedän, että FIS:n intresseissä ei ole, että kaudet jäävät lyhyiksi, ihan lajin tulevaisuuden kannalta.
Yhdistetyn iso haaste on lajin näkyvyys, tai oikeastaan sen puute.
– Esimerkiksi ampumahiihdossa ja alppihiihdossa maailmancupin kisaviikonloppuja on paljon helpompi täyttää, jos joku järjestäjä jää pois. Syy on siinä, että viikonlopusta tulee alueelle miljoonia euroja rahaa.
– Yhdistetyssä tällaista kulmaa ei ole. Se on monesti nollasummapeli ja järjestelykulut ovat plus miinus nolla, Kukkonen kertoo.
– Jos mc-viikonloppu joudutaan perumaan, ei ole jonossa kovin montaa, jotka niitä haluaisivat pitää.
Yhdistettyyn on lajina kohdistunut viime vuosina isoja uhkakuvia, sillä on väläytelty jopa, että se tiputettaisiin pois olympialaisten ohjelmasta. Kukkonen ei koe, että maailmancupkisojen väheneminen olisi yhteydessä tähän asiaan. Toki suunta ei saa jatkua tällaisena.
– Mediakiinnostuksen pitäisi kasvaa. Jos maailmancupin kilpailuja on vähän, niin sitten mediaosumat eivät kasva, että toki tässä pointti taustalla on, että tämä ei ole toivottu suunta. Kyllä maailmancupin viikonloput pitää saada täyteen. Sellainen 10-11 kisaviikonloppua siellä pitää olla, ja sen lisäksi arvokilpailut. Se olisi minusta riittävää määrä.
Hiihtoliiton talousongelmat heijastuvat moneen suuntaan
Raha on tiukassa kansainvälisessä talviurheilussa, mutta erityisesti Suomen hiihtoliiton talouskurimus huolettaa Kukkosta. Suomen kärkiurheilijat Ilkka Herola ja Eero Hirvonen ovat saaneet valmistautua kauteensa olympiakomitean huippu-urheiluyksikön tuilla ja leireillä ulkomailla, mutta muu maajoukkuetoiminta on kärsinyt. Kukkonen suuntaa katseensa erityisesti nuoriin.
– Jatkumon puutteesta aikanaan 20 vuotta sitten kärsittiin. Maajoukkueeseen panostettiin todella voimakkaasti ja unohdettiin se jälkikasvu. Nuorten kohdalla se voi tarkoittaa, että urheilijat voivat tippua pois, jos joutuvat liian paljon omaa rahaa käyttämään, ja tulevaisuuden näkymä puuttuu.
– Siitäkin näkökulmasta pitää hiihtoliiton tilanne saada kuntoon. Kyllä näihin asioihin pitää huolestuneesti suhtautua.
Ensi kautta ajatellen Suomen iskukyky varustekehityksessä on suuri kysymysmerkki.
– Kun katsoo pidemmän ajan trendiä, ei Suomi kärkipäässä varuste- ja välinekehityksessä ole mennyt. Nyt kun vielä siirryttiin fluorittomiin voiteisiin, ne joukkueet, joissa on enemmän rahaa ja henkilökuntaa, pystyivät reagoimaan nopeammin, Kukkonen sanoo.
Hiihtoliiton talousongelmat ja sitä seuranneet henkilöstötoimet eivät ainakaan ole tuoneet Suomea lähemmäs kärkeä.
– Miten kaikki varustekehitys: sukset, siteet ja puvut? Ne vaativat henkilökuntaa ja jatkuvaa työntekoa. Niiden töiden kehittäminen ei voi alkaa vasta syksyllä. Pitää olla selkeät suunnitelmat, mitä kauden aikana tehdään. Ollaanko näissä pysytty kilpailijamaiden kyydissä? Ne ovat kysymyksiä, jotka arveluttavat.
Kukkonen on talousongelmista huolimatta melko luottavainen. Hän toteaa kuitenkin, että isot maat, kuten Norja, Itävalta ja Saksa ovat selkeässä etulyöntiasemassa.
– Ei Suomi muihin keskisuuriin maihin ole varmasti takamatkalla, mutta koko ajan on asetelma, että isoja ollaan pieni askel jäljessä.
Panostusta naisiin vielä enemmän
Miesten kisaviikonloppuja on tulevalla kaudella kahdeksan kappaletta, mutta naisilla viikonloppuja on vain kuusi. Suomessa ei esimerkiksi kilpailla yhtään naisten yhdistetyn maailmancupkisaa. Siihen Kukkonen toivoo muutosta.
– Naisilla on ollut sellainen sääntö, että heillä ei suurmäen kilpailuja vielä yhdistetyssä ole. Nyt on käsittääkseni tullut poikkeus tulevalle kaudelle, ja Holmenkollenilla voidaan kisata suurmäestä. Se tarkoittaa, että meillä olisi ollut mahdollista kilpailuttaa naisia vaikka Salpausselällä, Kukkonen avaa tilannetta.
– Itse odottaisin, että Hiihtoliitto katsoisi sen verran tulevaisuuteen, että toisi naiset mukaan. Toki Salpausselän viikonloppu on todella tiivis, ja uusia tapahtumia on vaikea saada siihen mahtumaan.
Suomella on viime kauden perusteella vahva naisten yhdistetyn maajoukkue. Minja Korhonen oli viime kauden maailmancupin kokonaiskisan 15:s, ja nappasi jopa yhden palkintopallisijan. Myös Heta Hirvonen nousi kansainväliselle tasolle ja sijoittui järjestään 30 parhaan joukkoon. Molemmat nuoret naiset pärjäsivät hienosti myös nuorten olympialaisissa. Korhosen henkilökohtaisen menestyksen lisäksi he ottivat joukkuekilpailussa kultaa.
– Viimeistään ensi vuonna olisi tärkeää että naiset pääsisivät Suomessa maailmancupissa kilpailemaan. Kohta ovat omat maailmanmestaruuskisat ovella, joten aika alkaa olla kypsä naisten kisoille Suomessa.
