Olympiakisat maksavat enemmän kuin koskaan

Kun Jacques Rogge nousi Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajaksi vuonna 2001, hän lupasi olympiakisojen pysyvän "inhimillisessä mittakaavassa". Mutta kun inhimillinen mittakaava asetetaan 1,3 miljardin asukkaan Kiinaan, joka haluaa olympiaisäntänä esitellä nousukuntoaan, on luvassa taas kerran kaikkien aikojen kalleimmat olympiakisat.

Mutta miten kalliit? Olympiakisojen tarkkaa hintaa on äärimmäisen hankalaa määritellä. Yhtä olympiabudjettia ei ole, vaan kolme suurta kuluerää, jotka liittyvät kisoihin.

Ensimmäinen on kisojen toimintabudjetti, joka sisältää kisatapahtumien kulut ja urheilijoiden majoittamisen, ruoan ja liikenteen.

Toimintabudjetin osalta Roggen lupaus inhimillisen mittakaavan kisoista on pitänyt. Olympiakisoissa mukana olevien urheilumuotojen määrä on jäädytetty 28:een ja urheilijoiden määrä 10500:een.

Sen ansiosta toimintabudjetit ovat pysyneet melko hyvin kurissa. Pekingissä toimintabudjetin pitäisi olla noin kaksi miljardia dollaria.

Ei norsujen hautausmaita

Toinen olympiakisoihin liittyvä budjetti koostuu suorituspaikkojen rakentamisesta ja siihen liittyvät jättimäisten olympiakisojen suurimmat riskit. Kahden edelliset kesäolympialaiset, Sydney ja Ateena, jättivät jälkeensä isolla rahalla rakennettuja, valtavia suorituspaikkoja, joille ei ole keksitty käyttöä olympialaisten jälkeen.

Vaikka Pekingin uusien suorituspaikkojen huimasta arkkitehtuurista on kirjoitettu ennen kisoja valtavia määriä, kisaisännät ovat tällä kertaa pyrkineet välttämään norsujen hautausmaiden rakentamisen. Osa kisa- ja harjoituspaikoista on vanhoja, kunnostettua rakennuksia ja osa väliaikaisratkaisuja, jotka puretaan kisojen jälkeen.

17 miljoonan asukkaan Pekingin on myös moninkertaisesti isompi kaupunki kuin runsaan neljän miljoonan asukkaan Sydney ja Ateena. Toimintaa uusille suorituspaikoille pitäisi riittää myös olympialaisten jälkeen.

Kisakaupunkeja ehostetaan

Kolmas olympiakisoihin liittyvä rahareikä ovat kisoihin välillisesti liittyvät investoinnit. Pekingissä niitä ovat esimerkiksi lentokentän ja metron valtaisat laajennukset, uudet moottoritiet ja viemäröinnin uudistaminen.

Tämä kolmas menoerä on jo poikinut huolestuneita otsikoita Lontoon 2012 kisoja koskien. Sielläkin isäntäkaupunkia on ryhdytty ehostamaan olympialaisten varjolla.

KOK muistuttaa mielellään, että olympialaisten varjolla rakennetut tiet ja metrolinjat jäävät tietenkin hyödyttämään kisakaupungin asukkaita olympialaisten jälkeenkin. Lisäksi olympiaprojektit ovat kiihdyttäneet Pekingin talouskasvua.

Pekingistä on annettu julkisuuteen 22 miljardin euron rakentamisbudjetti, mutta monet suhtautuvat varauksella kiinalaisiin tilastoihin.

Pekingin ja Lontoon ero on kuitenkin siinä, ettei yksipuoluejärjestelmässä elävien kiinalaisten päättäjien tarvitse kantaa poliittista vastuuta, jos budjetti ylittyy. Toinen ero on, että rakennustyövoima on Kiinassa huomattavasti halvempaa kuin länsimaissa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat