Epäilevän Tanskan suhtautuminen EU-jäsenyyteensä on ollut vastakohta Suomen turvallisuushakuisuudelle. Ukrainan sota muutti kaiken, mutta tanskalaistutkijan mukaan kansa ei tiedä mistä kansanäänestyksessä on kyse: "Keskustelussa EU-armeijasta ei ole mitään järkeä."
Venäjän presidentin Vladimir Putinin hyökkäyssodan aiheuttamien poliittisten mullistusten lista on jo pitkä: Suomen ja Ruotsin Nato-mielipiteen täyskäännöksen ja sitä seuranneiden jäsenyyshakemusten perään voidaan ehkä pian liittää Tanskan liittyminen osaksi EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa.
Keskiviikon kansanäänestys ei ehkä ravistele Euroopan turvallisuuspoliittista kokonaisrakennelmaa, mutta kuvaa omalta osaltaan turvallisuusajattelun perustavaa muutosta mantereella. Tanskan ulkopoliittisen instituutin (DIIS) tutkijan Christine Nissenin mukaan Tanskassa on perinteisesti vannottu turvallisuudessa Naton ja Yhdysvaltain nimeen.
– Tanskalaiset poliitikot ovat nyt alkaneet hyvin hitaasti ymmärtää, ettei ehkä kannattaisi laittaa kaikkia munia samaan Yhdysvallat-koriin, Nissen sanoo STT:lle puhelinhaastattelussa.
Hänen mukaansa Tanskassa on perinteisesti suhtauduttu hyvin epäillen EU:n poliittisen, ja erityisesti turvallisuuspoliittisen, yhteistyön kehittämiseen. Nyt puolustuspolitiikkaa koskevan varauman poistamista esittää pääministeri Mette Frederiksenin johtama hallitus, joka on Nissenin mukaan Tanskan euroskeptisin hallitus miesmuistiin.
– Putinin hyökkäykseen saakka he vakuuttivat, että EU-puolustuspolitiikkaa koskeva varauma on tullut jäädäkseen, joten kyseessä on melkoinen U-käännös hallitukselta, Nissen kertoo.