Oikeuslääkäri Ursula Vala on tehnyt kuolemansyynselvityksiä ja ruumiinavauksia lähes 30 vuotta. Oikeuslääkärien tehtäviin kuuluu myös kaikkien Suomessa kirjoitettujen kuolintodistusten tarkastaminen.
Vala tekee itse 400–500 ruumiinavausta joka vuosi. Se tarkoittaa kolmesta neljään avausta työpäivittäin, joskus avauksia on päivässä jopa kuusi.
Ennen ruumiinavausta vainaja tuodaan oikeuslääketieteen laitokselle ja avauspäivänä lääkäriä avustava obduktioteknikko tuo ruumiin avauspöydälle. Obduktioteknikko on paikalla myös ruumiinavauksessa oikeuslääkärin lisäksi.
– Vainajalle tehdään ensin ulkotarkastus eikä häneen silloin vielä kosketa. Katson vatsapuolen ja selkäpuolen. Tarkistan, näkyykö ruumiissa sairauden merkkejä ja arpia.
– Kun ulkotarkastus on tehty, obduktioteknikko avaa kallon pyörösahalla ja tekee viillon vartaloon, Vala kertoo.
Vartalon sisältä otetaan esiin kaikki tärkeimmät elimet ja nostetaan avauspöydälle tutkittaviksi. Osa elimistä myös punnitaan ja mitataan.
– Tutkin kaikki elimet yksitellen, jonka jälkeen ne palautetaan vainajan sisään. Vainaja ommellaan, pestään ja viedään takaisin säilytykseen.
Omaiset voivat nähdä vainajan ruumiinavauksen jälkeen, kun ruumis on pesty, siistitty ja puettu. Avausviillot tehdään ruumiiseen siten, että ne eivät näy avauksen jälkeen päällepäin.
Lue myös: Henkirikosuhrin ruumiinavaus kestää paljon muita pidempään – poliisit aina paikalla: "Se tehdään omaisten tahdosta riippumatta"
Ruumiinavaus paljastaa piilleitä sairauksia
Tyypillisesti ruumiinavaus kestää alle tunnin. Toisaalta henkirikoksen uhriksi joutunutta vainajaa saatetaan tutkia jopa koko päivä.
– Jos vainaja on sairastanut eläessään paljon tulehdustauteja, jotka tekevät kiinnikkeitä, se tekee elinten irrottamisesta hidasta.
– Joskus joku hankala syöpä on levinnyt moneen paikkaan tai se on kahden elimen välissä, jolloin elinten irrottaminen on hankalaa ja hidasta.
Ruumiinavauksessa vainajasta voi selvitä hyvinkin paljon, myös yllättävää tietoa.
– Ennen kaikkea siinä voi selvitä erilaisia sairauksia. Ihminen on voinut kuvitella olevansa terve, mutta sitten ruumiinavauksessa paljastuukin joku sairaus. Tuiki tavallinen asia on sepelvaltimotauti, jossa ensimmäinen oire on äkkikuolema, Vala kertoo.
Vesivainajat haisevat voimakkaimmin
Oikeuslääkäri ja obduktioteknikko tekevät ruumiinavauksen tarkasti suojautuneina. Heillä on maskit kasvoillaan, suojapuvut yllään ja käsineet kädessä. Hajuihin ja näkyihin tottuu.
Pitkään vedessä olleet vainajat haisevat voimakkaimmin.
– Vedessä olleisiin vainajiin liittyy usein tavattoman epämiellyttävä haju, mutta onneksi siihenkin tottuu, Vala kertoo.
Mikä tekee oikeuslääkärin työstä erityisen kiinnostavaa ja miltä tuntuu käsitellä ruumiita? Entä mikä on erityisen poikkeuksellinen löydös ruumiista, joka on tullut Ursula Valan eteen vain kerran hänen pitkän uransa aikana?
Miten ruumiinavauksessa voidaan päätellä, kuoliko henkilö henkirikoksen uhrina? Katso yllä olevalta videolta Rikospaikan juttu siitä, miten ruumiinavaus tehdään.
Rikospaikka MTV Katsomossa keskiviikkona kello 20 ja MTV3-kanavalla kello 22.35.