Oikeuskansleri vastaanotti uusista ministereistä kymmenkunta kantelua – edellinen suuri kanteluryöppy nähtiin kaksi vuotta sitten

Virastoon on kaikkiaan tullut kymmenkunta kantelua ministerien kelpoisuudesta. Kaikkosesta oli tehty kaksi kantelua.

Niitä oli tehty myös pääministeri Antti Rinteestä (sd.), oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonista (r.) ja työministeri Timo Harakasta (sd.).

Harakan ja Henrikssonin kantelut käsitellään mahdollisimman pian

Vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Laura Pyökäri kertoo, että Kaikkosen tapaus ehdittiin ratkaista jo samana päivänä kuin uusi hallitus nimitettiin, koska Kaikkoseen liittyvä kantelu saapui ensimmäisenä.

Antti Rinteestä saapui jo aiemmin kanteluita, jotka liittyivät hänen tehtäväänsä hallitustunnustelijana. Nämä kanteet on jo ratkaistu.

Pääministeri Antti Rinne on tuomittu hovioikeudessa vuonna 2018 sakkoihin laittoman lakon järjestämisestä ammattiliitto Pron puheenjohtaja-aikoina vuonna 2011.

Sen sijaan Henrikssoniin liittyvän kantelun oikeuskanslerinvirasto vastaanotti vasta eilen.

Anna-Maja Henrikssonin ja Timo Harakan kanteet pyritään ratkaisemaan mahdollisimman pian. Niiden sisällöstä Pyökäri ei vielä voi kertoa enempää. 

Kaikkosen tapauksessa oikeuskanslerinviraston ratkaisussa todetaan, että rikoksesta on kulunut yli viisi vuotta. Kaikkonen ei ole sinä aikana syyllistynyt uusiin rikoksiin ja hän on saanut kansalaisten luottamuksen kaksissa eduskuntavaaleissa.

Ratkaisussa otetaan kantaa juuri rehellisyysvaatimukseen. Ratkaisun mukaan rehellisyyttä tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Poliittisessa toiminnassa epärehellisyyttä osoittavia rikoksia on arvioitava muita rikoksia ankarammin.

Ministerien nimitys ei ole ikinä peruuntunut kanteluiden vuoksi

Pyökärin mukaan Suomessa ei tunneta sellaisia tapauksia, että presidentti olisi kieltäytynyt esittelyvaiheessa nimittämästä ministeriä perustuslain 60. pykälään vedoten.

Kyseinen pykälä edellyttää, että ministerien on oltava "rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia".

Oikeuskanslerinviraston vastaanottamien kanteluiden painopiste on ministeriön alaisissa toimijoissa.

– Tämän viraston toiminta painottuu kanteluiden lukumäärää tarkasteltaessa enemmän ministeriön alaisina toimivien viranomaisten tutkintaan, Pyökäri arvioi.

Toisaalta, silloin kun kantelu kohdistuu ministereihin, on kyseessä usein vakavampi tapaus kuin virkamiestutkinnassa.

Perussuomalaisten hajoaminen aiheutti kantelutulvan

Yksi merkittävä kantelupiikki oikeuskanslerin virastossa nähtiin vuonna 2017 hallituskriisin jälkimainingeissa.

– Kun perussuomalaiset hajosivat, tuli paljon kanteluita siihen liittyen, saiko silloinen hallitus jatkaa sellaisenaan.

Kanteluita tehtiin tuolloin yhteensä 37. Kun silloinen pääministeri Juha Sipilä ei halunnut jatkaa yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, hallituksen hajoamiselta vältyttiin niin, että 20 perussuomalaisten kansanedustajaa erosi puolueesta.

Ryhmä perusti uuden eduskuntaryhmän nimeltä Uusi vaihtoehto, joka myöhemmin puolueena taipui virallisesti muotoon Sininen tulevaisuus.

Irronneessa ryhmässä olivat kaikki perusuomalaisten ministerit, jotka jatkoivat hallitustyötään uuden ryhmän alla. Kantelijat epäilivät menettelytapaa lainvastaiseksi, koska osa ministereistä ei edustanut perussuomalaisia, eivätkä he edustaneet puoluetta, jota vaaleissa olisi voinut äänestää.

Oikeuskanslerin ratkaisun mukaan hallitus toimi moitteettomasti jatkaessaan entisessä kokoonpanossaan. Perusteluissa kerrottiin, että laki ei edellytä ministereiltä jäsenyyttä puolueessa.

Myös vuonna 2012 oikeuskansleri vastaanotti kanteluita valtioneuvoston toiminnasta ja tiedonannon epäonnistumisesta Kreikan tukipaketin käsittelyyn liittyen.

Osa kanteista kohdistui eduskuntaan, jonka toiminta ei ole oikeuskanslerin valvonnan alaista. Tuolloin oikeuskansleri ratkaisi asian niin, että valtioneuvosto täytti oman velvollisuutensa.