2:14Joulukuussa uutisoitiin, että vihreiden piiripäättäjien mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto on pärjännyt tehtävässään erittäin hyvin.
Julkaistu 13.01.2020 07:57
MTV UUTISET – STT
Ministerin toimintaa on käsitelty valtakunnanoikeudessa edellisen kerran vuonna 1993. Politiikan tutkija pitää Haaviston asemaa turvattuna.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimintaa selvittävän ministerivastuuasian käsittely jatkuu eduskunnassa tiistaina.
Kymmenen opposition kansanedustajaa jätti joulukuussa muistutuksen, jossa pyydetään perustuslakivaliokuntaa tutkimaan Haaviston toimien laillisuus al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamista koskevassa asiassa.
Muistutuksen jättäminen on perustuslain mukainen menettely.
Lain mukaan ministeriä vastaan voidaan nostaa syyte, jos tämä on tehtävässään olennaisesti rikkonut siihen kuuluvia velvollisuuksia tai menetellyt muutoin selvästi lainvastaisesti, joko tahallaan tai törkeän huolimattomuuden vuoksi.
Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta sanoo, että kyseessä on vasta kolmas ministerivastuuasian käsittely vuonna 2000 voimaan astuneen uuden perustuslain aikana.
– Kyllähän tämä harvinaista kaiken kaikkiaan on, Jokisipilä sanoo.
Vaatii useita kokouksia
Valiokunta kuulee talven aikana osallisia ja asiantuntijoita ministeri Haaviston toiminnan laillisuuden selvittämiseksi.
Tiistaina jatkuvan käsittelyn keskiöissä on ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomisen julkisesti Haavistoa kohtaan esittämä kritiikki.
Kansanedustajat pyysivät muun muassa tarkastelemaan sitä, onko Haavisto painostanut virkamiehiä tekemään lainvastaisia päätöksiä.
Lisäksi edustajat ovat vaatineet selvyyttä siihen, onko ulkoministeriössä asetettu al-Hol-asiaa hoitava erityisedustaja tehtäväänsä laillisesti tai Tuomista pyritty siirtämään uuteen tehtävään lainvastaisesti.
Valiokunta kuulee Haaviston ja Tuomisen lausunnot tiistaina. Myöhemmin se kuulee asiantuntijoina kolmea valtiosääntöoikeuden, kolmea rikosoikeuden ja kolmea hallinto-oikeuden professoria.
– Kun lausunnot saadaan, ne laitetaan asiantuntijoille arvioitavaksi. Siihen täytyy varata pari–kolme viikkoa aikaa, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.).
Hän olettaa, että seuraavan kerran valiokunta kokoontuu tammi-helmikuun vaihteessa. Asian varsinainen käsittely tapahtuu asiantuntijalausuntojen pohjalta. Siihen valiokunta tarvitsee useita kokouksia, puheenjohtaja sanoo.
– Mahdollisimman ripeästi pyrimme etenemään. Sillä tavalla valiokunnassa on hyvä tilanne, että meillä on vain kaksi muuta keskeneräistä asiaa käsiteltävänä ja pystymme keskittymään tähän asiaan hyvin.
Syytteen nostamisesta päättää eduskunta
Valiokunnan kanta on olennaisessa osassa siinä, päättääkö eduskunta nostaa syytteen ministeriä vastaan. Asian päättää lopulta eduskunnan täysistunto, jota valiokunnan kanta ei kuitenkaan sido.
– Jos valiokunnan mukaan ei ole syytä epäillä rikosta, olisi erittäin epätodennäköistä, että eduskunta asettuisi vastakkaiselle kannalle, Jokisipilä sanoo.
Jos eduskunta päättää nostaa syytteen, se käsitellään valtakunnanoikeudessa. Siellä on istuttu harvoin, vain neljä kertaa Suomen historiassa.
– Valtakunnanoikeuteen päätyminen on raskas ääripään tapahtuma. Monessa tapahtumassa ministeri on tehnyt poliittiset johtopäätökset kauan aiemmin.
Haaviston asemaa Jokisipilä pitää turvattuna jo valiokunnan ja eduskunnan poliittisten voimasuhteiden takia: molemmissa valtaosa edustajista kuuluu hallituspuolueisiin. Lisäksi prosessin raskaus nostaa rimaa syytteeseen asettamiselle.
Valtakunnanoikeus koolla viimeksi 1993
Edellisen kerran valtakunnanoikeus oli koolla vuonna 1993, jolloin kauppa- ja teollisuusministerinä toiminut Kauko Juhantalo (kesk.) tuomittiin vuoden ehdolliseen vankeuteen lahjusten vaatimisesta. Juhantalo myös erotettiin eduskunnasta.
– Silloin näytti siltä, että hänen poliittinen uransa loppuu tuomioon, mutta hänhän palasi takaisin eduskuntaan. Kun oikeusvaltioperiaatteen mukaan on tuomion kärsinyt, on ihmisellä puhdas pöytä.
Juhantalo toimi tuomion jälkeen kansanedustajana yhteensä kolmen kauden ajan. Ministeriksi hän ei kuitenkaan enää palannut.
– Onhan se selvästi raskas poliittinen tahra.
Vanhasen ja Kataisen toimintaa käsitelty viimeksi
Kaikki ministerivastuuasiat eivät päädy valtakunnanoikeuteen. Aiemmin 2010-luvulla perustuslakivaliokunta käsitteli entisten pääministerien Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) toimintaa.
Kumpikaan ei valiokunnan mukaan menetellyt lainvastaisesti, ja eduskunta jätti syytteet nostamatta.
Vanhanen oli ollut pääministerinä olleessaan päättämässä tuen myöntämisestä Nuorisosäätiölle, jonka puheenjohtaja hän oli aiemmin ollut. Nuorisosäätiö oli puolestaan rahoittanut Vanhasen presidentinvaalikampanjaa.
– Tuomioseuraamuksia sillä ei ollut, mutta aikanaan spekuloitiin, kuinka paljon tämä painoi Vanhasen ennenaikaisessa erossa pääministerin paikalta, Jokisipilä sanoo.
Vanhanen väistyi pääministerin ja kansanedustajan paikoilta vuonna 2010. Eduskuntaan hän palasi vuonna 2015.
Kataisen toimia puolestaan selvitettiin tapauksessa, jossa valtioneuvoston kanslia oli tilannut 700 000 euron tutkimuksen filosofi Pekka Himasen omistamalta yritykseltä ilman kilpailutusta.
– En usko, että sillä oli Kataisen uraan suurempaa vaikutusta. Se oli toki ikävää julkisuutta.
Oikeuskansleri jätti asian valiokunnalle
Ministerivastuuasia voidaan laittaa vireille montaa eri reittiä. Kataisen ja Haaviston tapaukset lähtivät kansanedustajien perustuslakivaliokunnalle tekemästä muistutuksesta, Vanhasen tapaus oikeuskanslerin ilmoituksella.
Joulukuussa Haaviston tapauksen ensimmäisessä käsittelyssä valiokunta kuuli asiantuntijana myös oikeuskansleri Tuomas Pöystiä, sillä myös oikeuskanslerille oli tehty lukuisia kanteluita Haaviston toiminnasta.
Johanna Ojala-Niemelän mukaan kuulemisen tarkoituksena oli käydä läpi kahden tahon välistä työnjakoa, "että emme astu toistemme varpaille".
Tammikuun alussa oikeuskansleri kertoi, ettei ryhdy toimenpiteisiin Haavistosta tehtyjen kanteluiden vuoksi. Pöysti perusteli asiaa sillä, että ministerivastuuasia on kattava.
– Jos ilmenee jotain sellaista, mitä ei ole perustuslakivaliokunnassa käsittelyssä, luonnollisesti laillisuusvalvojilla on siltä osin asiaa mahdollisuus selvittää, Pöysti sanoin tuolloin STT:lle.
