Käsittelyaikojen pituus oikeusjärjestelmän eri vaiheissa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, selviää STT:n viranomaisilta hankkimista tilastoista.
Erityisesti esitutkintojen keskimääräinen kesto poliisissa, pitkät vireilläoloajat syyttäjänvirastoissa ja ennakkopäätösten viipyminen korkeimmassa oikeudessa ovat yleistyneet.
Näin eri viranomaiset parantaisivat oikeusprosessia:
-Valtakunnansyyttäjä kannattaa oikeusprosessien parantamista esimerkiksi lisäämällä suullisia valmisteluistuntoja laajoissa asioissa, lisäämällä videoyhteyksien käyttöä, kehittämällä tuomareiden prosessijohtotaitoja ja keventämällä oikeusprosessia muun muassa laajentamalla kirjallisen menettelyn käyttöä oikeudessa.
-Oikeusprosessin alkuvaiheessa valtakunnansyyttäjä haluaisi yhä tiiviimpää paikallista yhteistyötä esitutkintaviranomaisen ja syyttäjälaitoksen välillä.
-KKO:ssa lyhempiin käsittelyaikoihin pyritään muun muassa istuntotyöskentelyn paremmalla suunnittelulla, asettamalla työskentelylle ohjemääräaikoja sekä tasaamalla työkuormia.
-Poliisihallituksen mukaan esitutkintapakosta luopumista tulisi vakavasti pohtia, sisään tulevien rikosasioiden esikäsittelyä pitää tehostaa ja esitutkinnan rajoittamismenettelyä täytyy hyödyntää tehokkaammin yhteistyössä syyttäjän kanssa.
Junnaaminen alkaa esitutkintavaiheessa. Vuodesta 2013 poliisille ilmoitettujen rikosten tutkinta-aika on kasvanut keskimäärin 31 vuorokaudesta viime vuoden 37:ään. Samaan aikaan esitutkinnan rajoittamis- ja lopettamispäätökset ovat lisääntyneet tuhansilla. Kustannusperusteisesti rajatut tai lopetetut jutut ovat lisääntyneet neljällä sadalla.
– Hallitusohjelmaan perustuvat poliisin toiminnalliset painotukset ovat kiireellisissä hälytystehtävissä ja esimerkiksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Myös lupahallinnon tehtävät pitää hoitaa. Rikostorjunnasta on jouduttu karsimaan eniten, poliisitarkastaja Tommi Reen Poliisihallituksesta kuvaa kiristyvää tilannetta.
Reenin mukaan päivittäisrikosten tutkinta on jo äärirajoilla. Siksi esimerkiksi omaisuusrikoksissa tutkinta-ajat ovat pidentyneet viime vuosina keskimäärin noin kymmenellä vuorokaudella joka vuosi.
"Kuminauha ei enää kestä"
Syyttäjälaitoksessa syyteharkinta-ajat eivät ole merkittävästi pidentyneet, mutta vireillä olevat asiat antavat vähemmän ruusuisen kuvan.
Kun joulukuussa 2013 yli vuoden vireillä olleita asioita oli syyttäjälaitoksessa vajaat 170 kappaletta, on tämän vuoden huhtikuun lopussa määrä kasvanut lähes 350:een. 9–12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrä on kasvanut samassa ajassa noin 300:lla.
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen kertoo, että rästiintymiskierteessä uusimpienkin asioiden käsittely alkaa venyä, koska asioita ratkaistaan vanhimmasta päästä.
– Siellä kytee aikapommi. Kun vanhimmat asiat ratkaistaan, ne tilastoituvat mukaan syyteharkinta-aikaan, Nissinen sanoo.
Nissisen mukaan syynä käsiteltävien asioiden venymiseen on syyttäjien vähäinen määrä. Lisävähennyksiä syyttäjien määrään on lisäksi luvassa, ennen kuin esimerkiksi työtä helpottavat uudet digitaaliset järjestelmät saadaan käyttöön.
Syyttäjien eläköityminen ja siirtyminen tuomareiksi sekä isot poliisirikosjutut pahentavat tilannetta.
– En uskalla luvata, että kuminauha enää kestää, Nissinen sanoo.
Pahin tilanne on Oulussa, Pohjanmaalla ja Helsingissä.
KKO:n ennakkopäätökset venyvät
Käräjä- ja hovioikeuksissa juttujen käsittelyajoissa ei ole tapahtunut valtakunnallisesti katsottuna muutaman viime vuoden aikana olennaista kasvua. Sen sijaan korkeimmassa oikeudessa ennakkopäätösten saaminen kestää yhä pidempään.
Esimerkiksi valitusluvan saaneissa rikosasioissa keskimääräinen käsittelyaika oli viime vuonna noin 22 kuukautta, eli kolme kuukautta pidempi kuin vuonna 2013.