Käsittelyaikojen pituus oikeusjärjestelmän eri vaiheissa on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, selviää STT:n viranomaisilta hankkimista tilastoista.
Erityisesti esitutkintojen keskimääräinen kesto poliisissa, pitkät vireilläoloajat syyttäjänvirastoissa ja ennakkopäätösten viipyminen korkeimmassa oikeudessa ovat yleistyneet.
Näin eri viranomaiset parantaisivat oikeusprosessia:
-Valtakunnansyyttäjä kannattaa oikeusprosessien parantamista esimerkiksi lisäämällä suullisia valmisteluistuntoja laajoissa asioissa, lisäämällä videoyhteyksien käyttöä, kehittämällä tuomareiden prosessijohtotaitoja ja keventämällä oikeusprosessia muun muassa laajentamalla kirjallisen menettelyn käyttöä oikeudessa.
-Oikeusprosessin alkuvaiheessa valtakunnansyyttäjä haluaisi yhä tiiviimpää paikallista yhteistyötä esitutkintaviranomaisen ja syyttäjälaitoksen välillä.
-KKO:ssa lyhempiin käsittelyaikoihin pyritään muun muassa istuntotyöskentelyn paremmalla suunnittelulla, asettamalla työskentelylle ohjemääräaikoja sekä tasaamalla työkuormia.
-Poliisihallituksen mukaan esitutkintapakosta luopumista tulisi vakavasti pohtia, sisään tulevien rikosasioiden esikäsittelyä pitää tehostaa ja esitutkinnan rajoittamismenettelyä täytyy hyödyntää tehokkaammin yhteistyössä syyttäjän kanssa.
Junnaaminen alkaa esitutkintavaiheessa. Vuodesta 2013 poliisille ilmoitettujen rikosten tutkinta-aika on kasvanut keskimäärin 31 vuorokaudesta viime vuoden 37:ään. Samaan aikaan esitutkinnan rajoittamis- ja lopettamispäätökset ovat lisääntyneet tuhansilla. Kustannusperusteisesti rajatut tai lopetetut jutut ovat lisääntyneet neljällä sadalla.
– Hallitusohjelmaan perustuvat poliisin toiminnalliset painotukset ovat kiireellisissä hälytystehtävissä ja esimerkiksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Myös lupahallinnon tehtävät pitää hoitaa. Rikostorjunnasta on jouduttu karsimaan eniten, poliisitarkastaja Poliisihallituksesta kuvaa kiristyvää tilannetta.