Avointen rikosjuttujen määrässä raju kasvu – ja niitä ratkaistaan yhä kauemmin

Poliisilla avoinna olevien rikoslakirikosten määrä on kasvanut voimakkaasti lukuun ottamatta liikennerikoksia.

Poliisihallituksen poliisiylitarkastaja Kari Siivon mukaan näiden rikosten keskeneräisten esitutkintojen määrä on kaksinkertaistunut noin kymmenen viimeisen vuoden aikana.

– Jos vuonna 2012 oltiin 65 000 jutussa, niin kuluvana vuonna on noin 120 000–130 000 avointa asiaa.

Nousu on ollut hänen mukaansa voimakkainta edellisen viiden vuoden aikana.

Kun vielä reilut viisi vuotta sitten muun kuin liikennerikosjutun ratkaisu kesti keskimäärin 129 vuorokautta, nyt siinä menee 177 vuorokautta.

– Erityisesti vuonna 2020 siellä näkyy Vastaamo-kokonaisuus.

Lue lisää: 30 syyttäjää ja sihteeriä paiskii töitä mammuttimaisen Vastaamo-jutun parissa – laajuus aiheuttaa ennenäkemättömiä ongelmia

Tapausten kasaantumista selittää muun muassa rikostutkinnan muuttuminen entistä vaativammaksi. Tavanomaistenkin rikosasioiden selvittämiseen kuluu enemmän aikaa kuin aikaisemmin.

Myös tutkinta aika on noin kaksinkertaistunut edellisen kymmenen vuoden aikana. Keskeisenä tutkintaa vaikeuttavana tekijänä ovat tietoverkot ja päätelaitteet.

– Kun poliisi selvittää rikoksia, saadaan dataa ja näiden tutkiminen vie yksinkertaisesti enemmän aikaa.

Myös lasten tekemien ja nuoriin kohdistuvien rikosten määrä on noussut Siivon mukaan voimakkaasti varsinkin edellisen kahden vuoden aikana.

Resurssipula vaivaa edelleen

Siivon mukaan jutturuuhkissa on eroja poliisilaitosten välillä, vaikka niitä pyritäänkin tasoittamaan kohdentamalla resursseja. Laitosten välillä on eroja niin tehtävämäärissä, resursseissa kuin henkilöstön vaihtuvuudessa.

– Kokonaisuutena poliisi ei ole saanut sellaisia lisäresursseja, joilla olisi pystytty tasoittamaan näitä eroja.

Hän toteaa, että vaativassa rikostutkinnassa, jossa tapaukset liittyvät henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, tutkinnanjohtajalla saattaa olla avoimena satoja juttuja.

– Sehän on aivan liikaa.

Kuorma painaa jo tutkinnassa työskenteleviä. Tämä vaikuttaa Siivon mukaan myös työntekijöiden kiinnostukseen tutkinnan tehtäviä kohtaan.

– Tietyissä laitoksissa on erittäin vaikeita rekrytointiongelmia, ja samoin tehtävistä hakeudutaan muihin tehtäviin.

Lue myös: Hallitusohjelman linjaus sai etenkin Lapin poliisit iloisiksi – nyt virkavaltaa on joutunut odottamaan paikalle pahimmillaan lähes kaksi tuntia

Tietojärjestelmät kuntoon

Poliisihallitus kantaa huolta resurssien riittävyydestä.

– Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies totesi antamassaan ratkaisussaan viime vuonna koskien poliisin tutkinta-aikoja, että poliisin resurssi on riittämätön suhteessa tehtävämääriin.

Hallitusohjelmaan kirjatusta poliisien määrän nostamisesta poliisihallitus on erityisen tyytyväinen.

– Sen täytyy helpottaa tätä tilannetta, mutta se ei ole nopea ratkaisu, puhutaan muutamasta vuodesta. Tärkeää on, että saamme poliisikoulutukseen motivoituneita hakijoita, jotka pysyvät poliisissa, kun valmistuvat.

Poliisi myös jatkaa toimintansa kehittämistä edelleen tehokkaammaksi.

– Poliisihallitus on ohjannut tätä valtakunnallisesti, ja poliisiyksiköissä on tehty merkittäviä esitutkintaprosessista lähtien.

Muun muassa koulutuksen ohella poliisissa kiinnitetään huomiota tietojärjestelmien toimivuuteen.

 – Rikosasian käsittelyyn menee tälläkin hetkellä merkittävä aika järjestelmien parissa. Tätä pyritään sujuvoittamaan.