Haagan puukottaja pääsi tapaamaan naista ja lapsia, vaikka oikeus ennakoi miehen yrittävän tappaa

Laki lähtee siitä, että vanhemman tapaaminen on aina lapsen etu

Perheen tapaaminen ennen Haagan puukotusta oli valvottu, mikä tarkoittaa sitä, että sosiaaliviranomaiset olivat arvioineet, että jonkinlainen uhka kohdistui ainakin äitiin. Jos väkivallan uhka on olemassa, miksi lapsen pitää tavata tällaista vanhempaa?

Kyseessä on lapsenhuoltolaissa, YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa ja perustuslaissa määritelty lapsen oikeus omiin vanhempiinsa, sanoo Helsingin käräjäoikeuden tuomari Nina Immonen. Hän lisää, että oikeus on hyvin vahva ja on harvinaista, että lapsen ja vanhemman väliset tapaamiset evätään edes väliaikaisesti.

– Lähtökohta laissa on se, että tapaamisoikeus on lapsen edun mukaista, Immonen sanoo STT:lle.

Immonen lisää, että kategorisesti on mahdoton sanoa, millaisessa väkivallassa tai muussa uhassa raja menee. Suoraan lapseen kohdistuvan väkivallan lisäksi tapaamis- ja huoltajuusasioissa huomioidaan Immosen mukaan myös vanhempien välinen väkivalta.

– Lähisuhdeväkivalta arvioidaan ja huomioidaan, mutta millä tavalla se kussakin tapauksessa vaikuttaa lapseen, on yhä enemmän haarautuva päättelyketju.

Immonen korostaa, että harkinta on aina tapauskohtaista.

– Yhtä lailla on väärin olettaa, että kun vanhemmat ovat eronneet, väkivalta loppuu, mutta yhtä lailla on vaarallista ajatella automaattisesti sen jatkuvan.

Lue myös: Haagan puukottaja jatkaa ex-vaimonsa uhkailuja – ulkomaille paennut mies julkaisi uusia videoita lapsistaan: "Hänellä on ilmeisesti ikävä heitä"

Sosiaalityöntekijä: Väkivallan uhan arviointi ei riittävää

Lasten oikeuspsykiatrian yksikön sosiaalityöntekijä Teija Hautanen kertoo tutkijoiden pohtineen, onko lapsen oikeus omiin vanhempiinsa niin vahva, että se syrjäyttää joskus lapsen oikeuden turvallisuuteen.

– Tutkijat ovat kansainvälisesti ja Pohjoismaissa miettineet, arvostetaanko biologisia vanhemmuussuhteita itseisarvona ja periaatteena. Että saako biologinen vanhemmuus myyttisiä mittasuhteita ilman, että katsottaisiin, mitä vanhemmuus tämän lapsen elämässä käytännössä on?

Hautasen mielestä tapaamis- ja huoltoasioissa väkivallan riskiä pitäisi arvioida systemaattisemmin. Huoltoriidoissa sosiaaliviranomaiset tekevät olosuhdeselvityksiä oikeudelle, mutta viranomaisten ohjeet eivät ole ajan tasalla, hän sanoo.

– Selvitysten laatu ja mahdollisuus tehdä niitä asiantuntevasti voivat vaihdella eri puolilla maata paljonkin.

Hautasen mukaan lähisuhdeväkivalta jää usein liian vähälle huomiolle päätettäessä lapsen huolto- ja tapaamisasioista, vaikka jo väkivallan todistamisen tiedetään vahingoittavan lasta.

– Suoraan lapseen kohdistuva väkivalta on jollain lailla ymmärretty, mutta edelleen on ongelmia siinä, miten parisuhdeväkivalta otetaan huomioon suhteessa vanhemmuuteen. Ei täysin tajuta, että lapselle on traumatisoivaa elää väkivaltaisessa ilmapiirissä, Hautanen sanoo STT:lle.

Lue myös: Poliisi tarkentaa Haagan puukottajan motiiveja: Ero, ex-puolison uusi ystävä ja arkaluonteisia seikkoja

Väkivallan todistaminen voi johtaa masennukseen

Teija Hautanen sanoo, että vaikka väkivalta ei kohdistuisikaan suoraan lapseen, väkivaltainen ympäristö ja pelko voivat aiheuttaa lapsen kehittyvään keskushermostoon pysyviä biologisia muutoksia. Väkivallan todistaminen voi johtaa traumaoireisiin, masennukseen ja vaikuttaa persoonallisuuden kehitykseen.

– Perheväkivallalle altistaminen on lapsen emotionaalista kaltoinkohtelua. Vaikka lapsi ei edes näkisi väkivaltaa, niin se on läsnä kodin ilmapiirissä ja vaikuttaa siihen, millaista vanhemmuutta hän saa.

Yksi syy siihen, miksi lähisuhdeväkivaltaa ei huomioida, johtuu Hautasen mukaan myös nykyisestä lastenhuoltolaista. Siinä puhutaan yleisesti lapsen turvallisuudesta, mikä ei Hautasen mukaan tarpeeksi selvästi edellytä huomioimaan vanhempien välistä väkivaltaa. Laki muuttuu joulukuussa, minkä hän toivoo parantavan käytäntöjä.

– Uusi laki määrää ottamaan huomioon kaikenlaisen väkivallan, myös aikuiseen kohdistuvan, kun tehdään ratkaisuja lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta.

Hautanen työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) lasten oikeuspsykiatrian yksikössä, joka avustaa poliisia ja muita viranomaisia lapsiin liittyvissä väkivaltatapauksissa ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilyissä. Hautanen on tutkinut väitöskirjassaan väkivaltaa huoltajuusriidoissa.

• 20.01.202217:42
  Turvallisuus

  Isä puukotti ex-puolisoaan ja lapsia valvotun tapaamisen päätteeksi – Helsingin kaupungin työntekijöiden toiminnasta ei nosteta syytteitä
• 14.10.201906:02
  Europol

  Suomen tunnetuin rikollinen saatiin kiinni – näitä kahta törkeistä teoista epäiltyä krp etsii nyt kuumeisesti ulkomailta
• 27.09.201917:58
  Hovioikeus

  Haagan perhepuukotuksen järkyttävät taustat: Puukottajan veli uhkaili uhria kuolemalla ennen tekoa, oma suku yritti pakottaa naisen palaamaan ex-miehensä luo – oikeus totesi kunniaväkivallaksi
• 19.06.201910:38
  Väkivaltarikokset

  Poliisi tietää nyt varmuudella Haagan puukottajan paenneen Irakiin – mies sai pakomatkansa aikana apua: Euroopassa tehty kotietsintöjä epäillyn tuttujen luo
• 22.05.201912:07
  Poliisi

  Miksi Haagan puukottaja pääsi perhetapaamiseen, vaikka miehen oli ennakoitu yrittävän tappaa ex-puolisonsa? Poliisilta tiukka kommentti lastensuojelusta: "Todennäköisesti koko prosessi on pettänyt"
• Lataa lisää