Kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisy nousi esille tällä viikolla julkaistussa raportissa, joka koskee Istanbulin sopimuksen toteutumista Suomessa.
Huoneisto sijaitsee tavallisessa korttelissa. Ulkopuolisen on mahdoton sitä löytää, mutta ovet ovat auki niille, joiden turvallisuutta tai jopa henkeä uhataan perheen tai suvun kunnian nimissä. Avuntarvitsija voi olla nainen, jonka avioeroaikeet suku aikoo estää, taikka nuori, jonka seurustelusuhteen pelätään häpäisevän perheen yhteisön silmissä.
Salainen sijainti on varotoimenpide, joka kertoo siitä, että Loisto-setlementissä asiakkaisiin kohdistuva uhka otetaan tosissaan. Muun muassa korkean väkivaltariskin takia työtä on vuosien ajan tehty tiiviisti yhdessä poliisin kanssa.
– Viime vuonna meillä oli noin 150 tapausta, joista 60:ssä työskenneltiin poliisin kanssa. Yhteistyössä saimme uhkaa minimoitua useissa korkean uhkatason keisseissä niin, että ne ratkesivat, sanoo STT:lle johtava asiantuntija Johanna Aapakallio.
Siinä vaiheessa, kun uhka tulee uhrin tietoon, tilanne voi Aapakallion mukaan olla sellainen, ettei rikosilmoitus tai lähestymiskielto tarjoa turvaa.
– Ei rikosilmoitus välttämättä toimi, jos vielä ei ole mitään rikoksen tunnusmerkistöä täyttävää. Jos uhka tulee monelta taholta, lähestymiskielto ei toimi, kun ei koko suvulle voi määrätä lähestymiskieltoa. Tai jos avioerotilanteessa painostus tulee ulkomailta, ei rikoslainsäädäntö pysty vastaamaan siihen.
Tällaisissa tilanteissa ihmisiä täytyy suojella väkivallan uhkaa ennakoiden, Aapakallio sanoo. Jos odotetaan, että uhkasta on riittävästi näyttöä rikosilmoituksen tekemiseen, voi olla jo liian myöhäistä.
– Pahimmassa tapauksessa siinä ehtii jo mennä henki.
Juttu jatkuu linkkien jälkeen.
Lue myös:
Ruotsi kieltämässä Suomessa vielä lailliset serkusavioliitot – suomalainen Sara harhautettiin avioon lomamatkalla
Uusi poliisiylijohtaja MTV:lle: Väkivaltarikollisuuden kuva Suomessa on murroksessa
Irakilaismiehelle elinkautinen ex-vaimonsa murhasta – kauppareissulla kadonnut perheenäiti löytyi palaneesta autosta
Vantaan kunniamurhan uhrin isä toivoo syytetylle kuolemantuomiota – "Tulisin katsomaan paikan päälle"
Poliisi auttanut monessa tilanteessa
Yhtenä esimerkkinä on tilanne, jossa ihminen haluaa avioeron, mutta hänen tai puolison suku vastustaa sitä. Eroavaa uhataan väkivallalla tai jopa henkirikoksella. Uhattu voi olla myös nuori, joka ei enää halua piilotella seksuaalivähemmistöön kuulumista tai tahtoo vain elää itsenäisempää tai vapaampaa elämää kuin yhteisön normit ja arvot sallivat.
Aapakallio kertoo, että ihmisen kanssa voidaan tehdä pakosuunnitelma sen varalle, että tilanne kärjistyy vaaralliseksi. Miettiä, miten kotoa pääsee lähtemään turvakotiin tai miten esimerkiksi kotiin jäävien lasten tai sisarusten turvallisuus taataan. Yhteisissä tapaamisissa poliisi on esimerkiksi tehnyt ihmisen kanssa niin sanotun S-ilmoituksen.
– Jos tämä henkilö soittaa hätäpuhelun, niin järjestelmästä nähdään, että asiaan pitäisi reagoida vähän eri tavalla, Aapakallio sanoo.
Tilanteissa, joissa nuori on saatu turvaan, tapaaminen vanhempien kanssa on myöhemmin voitu järjestää poliisiasemalla.
– Olemme yhdessä poliisin kanssa fasilitoineet sen, ja tapaamisia on saattanut olla kymmenenkin, kunnes uhkataso on laskenut ja on löydetty ratkaisu tilanteeseen.
Pelko, että erityisosaaminen katoaa
Loisto-setlementin yhteistyötaho on ollut Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon ryhmä, joka on erikoistunut kunniaan liittyvään väkivaltaan.
Helsingin poliisi lakkautti koko ennalta estävän toiminnon organisaatiouudistuksessaan, ja jatkossa ennalta estävä työ sisällytetään kaikkeen poliisitoimintaan. Uusi organisaatio aloitti marraskuun alussa, ja toiminnossa työskennelleet poliisit sijoitettiin uusiin tehtäviin.
Aapakallio uskoo, että uudistuksessa menetetään paljon erityisosaamista.
– Jatkossa sitten se sama poliisi, joka tutkii polkupyörävarkauksia ja kaikkia muita rikoksia, tutkii näitä. Se erityisosaaminen, jota poliisi tarvitsee näissä tilanteissa, tulee puuttumaan. Voi olla, ettei tilanteita oteta riittävän vakavasti tai sitten niihin reagoidaan hätiköiden.
Aapakallio kertoo, että heillä oli taannoin tapaus kaupungissa, jossa Helsingin poliisin ennalta estävään toimintoon verrattavaa toimintoa ei ollut.
– Oli erittäin korkea riski, jossa yritimme saada asiakkaan turvakotiin, mutta kaikki turvakodit lähialueelta ilmoittivat, ettei ole tilaa. Me tiesimme, että tekijä oli jo lähtenyt etsimään häntä. Yritimme olla poliisiin yhteydessä, ja he sanoivat, että soittakaa hätäkeskukseen. Hätäkeskus sanoi, ettei asia kuulu heille.
Lue lisää:
Poliisi lakkauttaa turvataloille tärkeän yksikön – rikosoikeuden professori kritisoi: "Kyse ei vain siitä, paljonko maksaa"
Loisto-setlementti teki alkusyksyllä vetoomuksen ennalta estävän toiminnon säilyttämiseksi. Yhteensä 25 järjestön ja yli 80 yksityishenkilön allekirjoittama vetoomus luovutettiin poliisille.
Aapakallio sanoo heidän saaneen poliisilta sähköpostiosoitteen yhteydenottoja varten. Vielä on epäselvää, miten yhteistyö jatkossa toimii. Hän pelkää, että siinä ajassa, kun sähköpostiin ehditään reagoida, ehtii tapahtua mitä vain. Useita kunniaan liittyvän väkivallan tapauksia on hänen mukaansa yhä auki.
Kaikkien kanssa yhteistyö ei jatku
Kritiikki Helsingin poliisin ennalta estävän toiminnon lakkauttamisesta ei rajoitu Loisto-setlementin vetoomuksen allekirjoittaneisiin tahoihin. STT on loppuvuoden aikana kuullut useilta asiantuntijoilta samaa. He surevat hyväksi koetun poliisitoiminnon loppumista ja katsovat, että ennalta estävään työhön pitäisi nimenomaan panostaa.
Helsingin poliisilaitoksen poliisipäällikkö Jari Liukku sanoo, että erillisen toiminnon lakkauttamisessa on kyse tehostamisesta ja priorisoinnista.
– Taustana tässä on se, että toimintaympäristö on muuttunut haasteellisemmaksi. Hälytystehtävien, tietoon tulleiden rikosten ja lupa-asioiden määrät ovat lisääntyneet, mutta henkilöstömäärissä ei tapahdu merkittäviä muutoksia ensi vuonnakaan. Kysyntä on siis kasvanut, ja me joudumme vastaamaan siihen samalla resurssilla, Liukku sanoo STT:lle.
Liukun mukaan ennalta estävällä toiminnolla on ollut 232 yhteistyötahoa, joista 72 on valtionhallinnon ulkopuolisia. Hänen mukaansa näitä sidosryhmiä on ohjeistettu siinä, miten ne voivat jatkossa tavoittaa poliisin ja tehdä yhteistyötä poliisilaitoksen kanssa. Hän sanoo, että kaikkien yhteistyötahojen kanssa säännönmukainen toiminta ei jatku.
– Varmasti on niin, ettei kaikkien kanssa tehdä jatkossa yhteistyötä samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Asiantuntijaryhmä: Tietämys puutteellista
Loisto-setlementti vetosi vetoomuksessaan Istanbulin sopimukseen, joka on oikeudellisesti sitova Euroopan neuvoston yleissopimus naisten suojelemiseksi väkivallalta. Suomi ratifioi sopimuksen vuonna 2015. Vetoomuksen mukaan Helsingin poliisilaitoksen päätös sotii kaikkia sopimuksen tavoitteita vastaan.
Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa tarkasteleva asiantuntijaryhmä Grevio totesi tällä viikolla julkaistussa raportissaan, että Suomen viranomaisissa ymmärrys ja tietoisuus kunniaan liittyvästä väkivallasta on ollut puutteellista.
– Grevio on havainnut, että lainvalvontaviranomaisten ja syyttäjien järjestelmällisen koulutuksen puute vaikutti väkivaltatapauksiin puuttumiseen etenkin, jos kyse oli kunniaan liittyvästä väkivallasta.
Raportissa korostetaan, että riittävä tietämys on olennaista, jotta voidaan taata uhrien avun saanti ja parantaa heidän luottamustaan järjestelmään. Asiantuntijaryhmä huomioi, että koulutusta ja ohjeistusta on lisätty, mutta pitää välttämättömänä arviointia sen varmistamiseksi, missä määrin poliisi noudattaa ja toteuttaa näitä ohjeita ja hyödyntää koulutusta.