Odotusajan masennus vaikuttaa lapseen pitkään

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan äidin raskausajan masennus vaikuttaa lapseen vielä kouluiässäkin.

Äidin masennus raskausaikana ja synnytyksen jälkeen näkyy lapsen elämässä vielä vuosia myöhemmin, kertoo tuore väitöstutkimus.

Tutkimuksen mukaan masennuksesta ja ahdistuksesta kärsineiden äitien lapsilla oli 8-9-vuotiaina enemmän ongelmia tunne-elämässään kuin ikätovereillaan yleensä. Vaikeuksia ilmeni myös suhteissa muihin lapsiin ja koulunkäynnissä.

- Kyllä se oli jonkin verran odottamaton tulos, että äidin masennuksen vaikutukset näkyvät vielä lähes 10 vuoden kuluttua. Toisaalta samansuuntaisia tuloksia on viime aikoina saatu muuallakin maailmassa tehdyissä tutkimuksissa, kertoo väitöstyön tekijä, lastenpsykiatri Ilona Luoma.

Äidit näkevät enemmän pulmia

Luoma tarkasteli väitöstutkimuksessaan tamperelaisia äitejä ja heidän esikoislapsiaan. Vuonna 1989 alkaneeseen seurantatutkimukseen lähti alkuvaiheessa mukaan 349 ensi kertaa raskaana ollutta naista. Viimeiseen, vuonna 1998 lähetettyyn kyselylomakkeeseen vastasi samoista naisista 188. Tässä vaiheessa suurinta osaa mukana olleista lapsista arvioivat myös opettaja ja isä, joissakin tapauksissa isäpuoli.

Aikuisilta tiedusteltiin mm. sitä, miten lapsi tulee toimeen muiden lasten kanssa, kärsiikö hän peloista tai univaikeuksista, joutuuko hän usein tappeluun tai kiusatuksi ja miten hyvin hän menestyy kouluaineissa.

Luoman käytössä oli myös laaja valtakunnallinen kyselyaineisto, joka on koottu kaikkien Suomen viiden yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian osastojen yhteistyönä. Siinä on mukana yli 5500 lasta, joita arvioivat sekä opettajat että vanhemmat kummatkin omalla lomakkeellaan.

- Eri vastaajat näkevät eri puolia lapsen käyttäytymisessä. Opettaja tarkastelee häntä eri tilanteessa kuin vanhemmat. Toistuva löydös oli se, että äidit näkivät lapsillaan enemmän ongelmia kuin isät, kertoo Luoma.

Yhteys näkyy varsin selvästi

- Tämän tutkimuksen keinoin oli osoitettavissa yhteys äidin masennus- ja ahdistusoireiden ja lapsen myöhempien ongelmien välillä. Jatkotutkimuksen aihe on sitten se, millaiset mekanismit tässä vaikuttavat ja miten ongelmien ennaltaehkäiseminen olisi mahdollista, sanoo Luoma.

Luoman mukaan masennus ja ahdistus saattavat vaikuttaa odottavan äidin terveydentilaan ja sitä kautta sikiöön. Myös perimällä voi olla merkitystä, sillä taipumus masennukseen näyttää ainakin jossain määrin periytyvän.

- Ja voi olla äitejä, jotka ovat masentuneita pitkin matkaa lapsen lapsuusvuosien aikana. Jatkuva masennus tietysti lisää riskejä, toteaa Luoma.

Luoman mukaan tässä vaiheessa on vielä epäselvää, mitkä vaikutukset ovat oleellisimpia. Se on kuitenkin ilmeistä, että pienten koululaisten vaikeuksien taustalla eivät olleet pelkästään vanhempien taloudellinen ahdinko, avioero tai muut senkaltaiset syyt, jotka saattoivat olla äidin masennuksen taustalla.

- Kun sosioekonomiset ja muut taustatekijät otetaan huomioon, niin äidin masennus jää edelleen näkyviin. Äidin masennus ennustaa voimakkaasti lapsen hyvinvointia, sanoo Luoma.

Ilona Luoman väitöskirja From Pregnancy to Middle Childhood (Raskausajalta kouluikään) tarkastetaan tänään Tampereen yliopistossa. Tutkimus kuuluu lastenpsykiatrian alaan.

Luoma on työskennellyt Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikan osastonlääkärinä vuodesta 1998.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat