Aalto yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll avasi Suomen ja maailman poikkeuksellista tilannetta MTV:n Uutisaamussa.
Suomessa on todettu kaikkiaan ainakin 277 koronavirustartuntaa. Eilen hallitus tiedotti kovista toimenpiteistä, joiden avulla koronaviruksen leviämistä pyritään hillitsemään.
– Suomessa eletään poikkeuksillisia aikoja ja se edellyttää poikkeuksellisia toimenpiteitä. Sen tilannetiedon pohjalta, joka itselläni on, niin kyllä nämä ovat tarpeellisia toimenpiteitä. Hallitus myös perusteli toimenpiteet hyvin, Aalto yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll sanoo.
Limnéll muistuttaa, että vielä on aivan liian aikaista arvioida, ovatko hallituksen toimet oikeita.
– Ehkä ne arviot sitten tehdään myöhemmin, miten tässä hetkessä on onnistuttu. Aina hyvä muistaa, että ratkaisuja tehdään vajavaisen tilannetiedon pohjalta, Limnéll.
Ihmisten sietokyky joutuu stressitestiin
Limnéll toteaa, ettei koronavirustilanne suinkaan ole näillä toimilla ohi, vaan pikemminkin päinvastoin.
– On hyvä muistaa, että kyllä nyt koetellaan niin yhteiskunnan kuin yksilön sietokykyä. Tämä tulee kysymään henkistä kanttia, Limnéll arvioi.
Koulujen ja rajojen sulkeminen ovat vain osa toimenpiteistä, joihin hallitus ryhtyy. Limnéllin mukaan kriisiajasta selviäminen tapahtuu kahdella tasolla.
– Yksi on yhteiskunnan taso. Viranomaisten ja poliittisten päättäjien kyky toimia luotettavasti ja tehdä oikeita toimenpiteitä, Limnéll sanoo.
– Toinen on yksilön taso. Puhutaan jokaisesta suomalaisesta. Tämä tulee ihan jokaisen suomalaisen arkeen ja muuttaa arkipäivää jopa peruuttamattomalla tavalla. Tämä on uusi tilanne, johon nyt pitää sopeutua, Limnéll kertoo.
Turvallisuus on tunne
Limnéllin mukaan vähintään 30 päivän rajoituksista selviäminen vaatii yhteisiä ponnisteluja.
– On tarpeellista muistaa, että turvallisuus on lähtökohtaisesti tunne. Ei poliittinen, ei hallinnollinen, vaan hyvin henkilökohtainen henkinen tila. Tätä henkistä tilaa nyt koetellaan. En ole epäileväinen, ettemmekö tästä selviäisi, Limnéll uskoo.
Myös yhteisöllisyyttä tarvitaan.
– Että oikeasti pidämme toisistamme huolta. Henkinen tila testataan siinä, että miten kaikkein heikko-osaisimmista pidetään nyt huolta, Limnéll sanoo.
Koronarikolliset ovat heränneet
Kunnollisen viestinnän roolia korostaa se, että netissä koronahuijarit ovat jo liikkeellä.
– Tiedon jano on tällä hetkellä todella suuri. Netissä myös tahallisesti tai tahattomasti levitetään väärää tietoa. Noin puolet koronavirukseen liittyvistä sivustoista on rikollisten hallinnoimia. Niiden kautta pyritään levittämään esimerkiksi vääriä tilastoja ja haittaohjelmia, Limnéll sanoo.
Rikollisia motivoi raha.
– He pyrkivät nimenomaan saamaan henkilö- ja pankkitunnuksia itselleen. He ovat siellä missä ihmiset ovat eli koronaan liittyvillä sivustoilla. Mieti ennen kuin klikkaa -periaate korostuu, samoin kuin mediakriittisyys, Limnéll muistuttaa.