Eduskuntaan kohdistui verkkovakoiluoperaatio – puolustusministeri: "Meillä valvotaan kyllä ilmatilaa tai maa-alueita, mutta..."

4:23
Miten eduskunnan kyberhyökkäykseen tulisi reagoida? – "Vakava hyökkäys suomalaista kansanvaltaa kohtaan"

Viikko sitten julkisuudessa ollut verkkovakoiluhyökkäys eduskuntaan on nostanut huolen siitä, onko Suomella toimintatapoja verkkorikollisuuteen puuttumiseksi.

Kaikki ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijat ovat yhtä mieltä lähinnä siitä, että reagoitava olisi ainakin jollakin tavalla.

Viime syksynä eduskuntaan kohdistui kyberhyökkäys. Viime viikolla suojelupoliisi kertoi sen tekijäksi tahon nimeltä APT31.

Kyseisen operaation jäljet johtavat Kiinaan. Hyökkäyksessä eduskunnan sähköpostitilien tietoturva vaarantui. Osa vaarantuneista sähköpostitileistä kuului kansanedustajille.

Keskusrikospoliisi tutkii tapausta törkeänä vakoiluna, törkeänä tietomurtona ja törkeänä viestintäsalaisuuden loukkauksena.

Poliittisella tasolla kannanotot ovat olleet toistaiseksi maltillisia. Hyökkäys on tuomittu, mutta pitkälti varsinaiseen tekijään viittaamatta. 

– Tutkinta on vielä kesken, mutta on selvää, että tarvitaan asianmukainen reaktio ja Suomi kyllä reagoi tähän asiaan, vakuuttaa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

Ulkoministeri Haavisto: Verkkohyökkäykset tehtävä näkyviksi ilmatilaloukkausten tavoin

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan kybervakoilu ja verkkohyökkäykset ovat ilmiönä vielä niin uusia, että vakiintuneita tapoja vastata ulkovaltojen kyberiskuihin ei vielä ole.

Haaviston mukaan tärkeintä on tehdä toiminta näkyväksi.

– Itse olen verrannut niitä ilmatilaloukkauksiin. Niihin olemme ruvenneet reagoimaan niin, että aina julkaistaan, että tällainen on tapahtunut ja tuodaan se esille. Ja silloin tällaisen kybervakoilutoimen tekijä tietää, että hänet on huomattu, Haavisto sanoo.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.) korostaa EU:n yhteistyötä. Niikon mukaan Suomen on pienenä valtiona yksin vaikea vastata kyberhyökkäyksiin.

– Ehkä se toimivin tapa on se, miten me yhdessä EU:n kanssa toimimme vastaavanlaisissa tilanteissa.

Niikko nostaa esille Venäjän kyberiskun Saksan parlamenttiin vuonna 2015. Viisi vuotta myöhemmin Venäjälle asetettiin pakotteita.

Kannattaisiko siis Niikko pakotteita Kiinalle?

– EU:n kautta näihin vastataan. Ennen kaikkea pitää pohtia sitä, miten voimme suojautua ja vastaavanlaisilta hyökkäyksiltä, kun ei ole merkkejä, että ne tulisivat vähenemään, Niikko sanoo.  

Työelämäprofessori Limnéll: "Nyt luodaan suomalaista kyberpolitiikan pelikirjaa"

Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessorin Jarno Limnéllin mukaan eduskunnan kyberhyökkäyksen jälkipuinnista voi tulla merkittävä ennakkotapaus, jolla määritellään Suomen kyberstrategiaa tulevaisuudessakin.

– Tämä on nyt merkittävä poliittinen kysymys. Suomessa on ensimmäistä kertaa julkisesti kerrottu, mikä taho on tällaisen kybervakoiluoperaation takana. Nyt tässä luodaan eräänlaista suomalaista kyberpolitiikan pelikirjaa. Millä tavalla vastataan, julkisesti tai ei-julkisesti? Tärkein asia on kuitenkin se, että reagoimattomuus ei ole vaihtoehto, työelämäprofessori Limnéll sanoo.

Ulkoministeri Pekka Haavisto ei voi kommentoida, onko Suomi ottanut Kiinaan yhteyttä eduskunnan verkkoiskuun liittyen.

Puolustusministeri Antti Kaikkonenkaan ei ota kantaa iskun vastatoimiin vielä tässä vaiheessa. Kaikkosen mukaan yleisesti ottaen mahdollisuuksia on esimerkiksi kansainvälisen viranomaisyhteistyön tai diplomatian kautta.

Puolustusministeri Kaikkonen: "Kyberturvallisuudessa parantamisen varaa"

Kaikkosen mukaan on selvää, että Suomen kyberturvallisuus ei ole vielä valmis.

– Meillä valvotaan kyllä meidän ilmatilaa, merialueita tai maa-alueita, mutta kyberturvallisuuden suhteen meillä on edelleen parantamisen varaa. Viranomaisvastuut ovat mielestäni hieman levällään tässä tematiikassa.

– Tarvitaan parempaa koordinaatiota. Voi olla että tarvitaan myös lainsäädäntömuutoksia lisäresursseja lähitulevaisuudessa, Kaikkonen sanoo.

Kaikkosen mukaan kyberpuolustus tullaan ottamaan huomioon valmisteilla olevassa valtioneuvoston puolustusselonteossa.

Kansanedustajat ovat jo saaneet lisäkoulutusta

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) uskoo, että jatkossa eduskunnan tietoturvaan ja teknologiaan panostetaan enemmän. Syksyn verkkoiskun jälkeen kansanedustajat ovat jo saaneet lisäkoulutusta tietoturva-asioihin liittyen.

– Suomen tulee olla todella hyvin hereillä ja tämä eduskuntaan kohdistettu hyökkäys on minusta heräte koko yhteiskunnalle. Ei me voida missään oloissa katsoa sormien läpi tällaista toimintaa, Vehviläinen sanoo puhelinhaastattelussa.

Kuka meitä vakoilee ja mitä tietoja ulkovallat Suomesta haluavat? Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelman haastattelussa tänään Suojelupoliisin Saana Nilsson.

Katso myös yllä olevalta videolta, miten päättäjien mukaan Suomen tulisi reagoida eduskuntaan kohdistuneeseen kyberhyökkäykseen.

Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen kello 22.35 MTV3 -kanavalla ja mtv-palvelussa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja