Viikko sitten julkisuudessa ollut verkkovakoiluhyökkäys eduskuntaan on nostanut huolen siitä, onko Suomella toimintatapoja verkkorikollisuuteen puuttumiseksi.
Kaikki ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijat ovat yhtä mieltä lähinnä siitä, että reagoitava olisi ainakin jollakin tavalla.
Viime syksynä eduskuntaan kohdistui kyberhyökkäys. Viime viikolla suojelupoliisi kertoi sen tekijäksi tahon nimeltä APT31.
Kyseisen operaation jäljet johtavat Kiinaan. Hyökkäyksessä eduskunnan sähköpostitilien tietoturva vaarantui. Osa vaarantuneista sähköpostitileistä kuului kansanedustajille.
Keskusrikospoliisi tutkii tapausta törkeänä vakoiluna, törkeänä tietomurtona ja törkeänä viestintäsalaisuuden loukkauksena.
Lue lisää: Supo tunnisti eduskuntaan kohdistuneen kybervakoiluoperaation – jäljet viittaavat Kiinaan
Poliittisella tasolla kannanotot ovat olleet toistaiseksi maltillisia. Hyökkäys on tuomittu, mutta pitkälti varsinaiseen tekijään viittaamatta.
– Tutkinta on vielä kesken, mutta on selvää, että tarvitaan asianmukainen reaktio ja Suomi kyllä reagoi tähän asiaan, vakuuttaa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).
Ulkoministeri Haavisto: Verkkohyökkäykset tehtävä näkyviksi ilmatilaloukkausten tavoin
Ulkoministeri (vihr.) mukaan kybervakoilu ja verkkohyökkäykset ovat ilmiönä vielä niin uusia, että vakiintuneita tapoja vastata ulkovaltojen kyberiskuihin ei vielä ole.