Nuorten huumemyrkytyskuolemat ovat viime vuosina olleet kasvussa, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiistaina julkaisemasta päihdetilastollisesta vuosikirjasta.
Huolestuttavaa kehitys on erityisesti 15–19-vuotiaiden ikäryhmässä. Vuosien 2013–2016 aikana huumemyrkytykseen kuoli vuosittain 2–4 nuorta. Vuonna 2017 määrä oli 12 ja vuonna 2018 jo 20.
Kasvua on ollut myös seuraavassa ikäryhmässä 20–24-vuotiaiden kohdalla. Vuosien 2013–2017 aikana huumemyrkytykseen kuoli 15–24 vuosittain. Vuonna 2018 kuolemia oli 30.
Kaikkiaan huumemyrkytykseen kuoli vuonna 2018 vajaat 190 suomalaista. Se on yli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.
Huumemyrkytyksellä tarkoitetaan välittömästi huumeiden käytöstä johtuvaa kuolemaa, niin sanottua yliannostusta.
"Ylivoimaisesti tärkeimpänä löydöksenä on buprenorfiini"
Huumemyrkytyskuolemien syynä ovat yleisimmin opioidit, jotka ovat voimakkaita kipulääkkeitä.
– Ylivoimaisesti tärkeimpänä löydöksenä huumemyrkytyskuolemissa on buprenorfiini, sanoo STT:lle oikeuskemisti Pirkko Kriikku THL:ltä.
Buprenorfiini on vaikuttavana aineena Suomessa korvaushoitolääkkeenä käytettävässä Suboxonessa ja ulkomailta laittomasti tuodussa Subutexissa.
Kriikku huomauttaa, että oikein käytettynä buprenorfiini on turvallinen ja hyvä lääke.
– Siihen liittyvät kuolemat ovat usein monen aineen yhdessä aiheuttama myrkytys, jossa buprenorfiini on nostettu ykköseksi.
Buprenorfiinin jälkeen yleisimpänä huumemyrkytyskuolemien syynä tulee joukko muita opioideja, kuten tramadoli ja metadoni. Seuraavaksi tärkein ryhmä on amfetamiinit eli amfetamiini, metamfetamiini ja ekstaasi.
Huumesairauksien hoitojaksot vuodeosastoilla lisääntyivät
Huumesairauksiin liittyvien hoitojaksojen ja hoitovuorokausien määrät sairaaloiden vuodeosastoilla ovat lisääntyneet viime vuosina.
Vuonna 2018 hoitojaksoja oli liki 6 200 ja vuonna 2017 reilut 5 000. Tätä aiemmin hoitojaksojen määrä oli 3 400–4 200 vuosittain. Huumesairauksiin liittyviä hoitovuorokausia kertyi toissa vuonna liki 37 000, kun vuotta aiemmin määrä oli noin 28 000 ja vuonna 2016 reilut 26 000.
THL:n erityisasiantuntijan Sanna Röngän mukaan määrän kasvu johtuu kahdesta asiasta.
