Katiskan käsittely jatkuu koronasta huolimatta – Ranta-ahon ja Tranbergin epäillään tuoneen maahan sekakäyttökuolemiin kytkeytyviä pillereitä

Helsingin käräjäoikeudesta kerrottiin aamulla, että ainakin tänään käsittely pidetään ilman yleisöä koronavirustilanteen takia, eikä yleisölle voida järjestää mahdollisuutta seurata oikeudenkäyntiä.

Nyt käsiteltävien syytekohtien mukaan Janne Tranberg ja Niko Ranta-aho toivat maahan ja levittivät Suomessa vajaat kaksimiljoonaa kappaletta erilaisia tabletteja. Niistä valtaosa oli syyttäjän mukaan Ksalol-merkkisiä lääkkeitä.

Lääkkeitä tuotiin Vantaan rahtiterminaaliin ja kuljetettiin Tampereelle, missä muut ihmiset varastoivat niitä ja mistä he kuljettivat ja levittivät niitä edelleen, haastehakemuksessa sanotaan.

Kumpikin kiistää toimineensa syyttäjän katsomalla tavalla.

Bentsodiatsepiinit, joihin myös Ksalolin vaikuttava aine kuuluu, ovat yksi yleisimmistä Suomessa väärinkäytetyistä päihteistä.

Vahva rauhoittava lääke

A-klinikan johtava ylilääkäri ja päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki sanoo, että Ksalolin vaikuttava aine alpratsolaami on verrattain vahva. Esimerkiksi paremmin tunnettuun Diapamiin eli diatsepaamiin verrattuna sen voimakkuus on noin 20-kertainen. Puoli milligrammaa alpratolaamia vastaa noin kymmentä milligrammaa diatsepaamia.

Bentsodiatsepiineja käytetään ahdistuksen ja levottomuuden hoidossa, koska ne rauhoittavat. Muiden aineiden kuten alkoholin tai opioidien kanssa yhteiskäytössä ne lamaannuttavat aivoja liikaa.

–  Lamaantuu koko järjestelmä. Hengitys lakkaa, ja pahimmillaan kuolet siihen lamaannukseen, Simojoki sanoo.

Suomessa viime vuosina raportoiduissa huumekuolemissa kyse on ollut usein Subutexin vaikuttavan aineen buprenorfiinin tai muiden opioidien ja bentsodiatsepiinien yhteiskäytöstä. Simojoen mukaan päihdehoitoon hakeutuvista opioidien käyttäjistä noin puolella on myös bentsodiatsepiinien ongelmakäyttöä. Kaikista hoitoon hakeutuvista bentsodiatsepiinien ongelmakäyttöä on kahdella kolmesta, hän sanoo.

–  Väärinkäyttö on Suomessa iso ongelma. Bentsodiatsepiini on ihan keskeisimpiä väärinkäytettyjä päihteitä Suomessa, Simojoki kertoo.

Huumeiden yliannostukseen kuolee vuodessa liki 200 henkeä

Huumeiden yliannostukseen kuoli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan toissa vuonna vajaat 190 suomalaista. Se on yli 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Erityisen huolestuttavaa kehitys on alaikäisten ja nuorten aikuisten kohdalla, joiden huumemyrkytyskuolemien määrä on moninkertaistunut.

Vuosien 2013–2016 aikana huumemyrkytykseen kuoli vuosittain kahdesta neljään 15–19-vuotiasta nuorta. Vuonna 2017 määrä oli 12 ja vuonna 2018 jo 20.

Kasvua on ollut myös seuraavassa, 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tämänikäisiä kuoli vuosien 2013–2017 aikana huumemyrkytykseen vuosittain 15–24. Vuonna 2018 kuolemia oli 30.