Nuoret surmaajat yhä useammin "tavallisia nuoria"

Viime vuosina henkirikoksen tehneistä nuorista osa ei ole itse kokenut väkivaltaa. Sen sijaan he saattavat ottaa mallia väkivaltaviihteestä, ja entistä useammin nuorten motiivi väkivallan käyttöön näyttäisi olevan aineellisen hyvän tavoittelu.

Tutkijat Helinä Häkkänen keskusrikospoliisista ja Camilla Hagelstam Helsingin yliopistosta pitävät suuntausta erittäin huolestuttavana. Perinteisesti nuorten väkivaltaa on selitetty sillä, että nuoria itseään on pahoinpidelty ja laiminlyöty, mutta tutkijoiden mukaan tämä ei Suomessa välttämättä enää päde.

Häkkäsen ja Hagelstamin mukaan tutkimustulokset viittaavat siihen, että nuorten väkivaltaan puuttumiseksi tarvitaan uusia keinoja.

- Enää ei tunnu reilulta, että keskitymme perheisiin ja syytämme esimerkiksi yksinomaan näiden nuorten vanhempia tai huoltajia laiminlyönnistä, tutkijat kirjoittavat. -Huolimatta kiireisessä yhteiskunnassamme vallitsevista yksilöllisyyttä korostavista elämänarvoista, varhaista puuttumista ja ohjaamista voidaan yhä enemmissä määrin pitää meidän jokaisen vastuuna.

Tavalliseksi luokiteltuja jo puolet tekijöistä

Tutkimustuloksista kerrotaan torstaina julkistetussa keskusrikospoliisin Rikostutkimus 2002 -julkaisussa.

Henkirikoksista vuosina 1999-2001 epäiltyjen nuorten taustoja verrattiin vuosina 1990-98 vastaavista rikoksista epäiltyihin nuoriin. Vuodesta 1999 alkaen nuorten tekemät henkirikokset ovat selvästi lisääntyneet. Vastaavaa ei ole tapahtunut muissa ikäryhmissä.

Tutkimus koski 50:tä rikosta, joissa oli yhteensä 57 enintään 18-vuotiasta epäiltyä. Aineisto koostui rikosilmoituksista ja mielentilalausunnoista.

Tutkijat määrittelivät tavalliseksi perheen, jossa ei ilmennyt laitos- tai sijaisperhesijoitusta, vanhempien päihderiippuvuutta, rikollista taustaa tai perheväkivaltaa. Nuori luokiteltiin tavalliseksi, jos hänen elämänpiiriinsä ei kuulunut laitos- tai sijaisperhettä, erityisopetusta, peruskoulun keskeyttämistä, rikostaustaa tai mielenterveysongelmiin puuttumista.

Viime vuosina tavallisiksi määritellyistä perheistä tulleiden nuorten osuus oli noussut 21 prosentista 50 prosenttiin. Samoin nuoret itse olivat enenevässä määrin tavallisia: vuosina 1999-2001 näiden osuus oli 44 prosenttia, kun aiemmassa tarkastelujaksossa heitä oli vain 13 prosenttia.

Yhä harvemmin henkirikoksesta epäillyillä todettiin mielentilatutkimuksissa mielenterveyden häiriöitä tai päihderiippuvuutta. Näistä ongelmista kärsimättömien osuus oli kasvanut 26 prosentista 44 prosenttiin.

Ryöstö yleistynyt motiivina

Tutkijat havaitsivat joitakin muutoksia myös itse rikosten piirteissä.

Aiempaa tavallisempaa oli, että teot kohdistuivat useampaan kuin yhteen uhriin kerrallaan. Tämä saattaa osittain selittyä tekojen motiivien kautta, tutkijat arvelevat.

Motiiveista "riita" oli vuosina 1999-2001 harventunut, kun taas "ryöstö" oli lisääntynyt. Juuri ryöstösurmissa oli tyypillisesti useita uhreja.

Viime vuosina nuori henkirikoksen tekijä oli myös aiempaa harvemmin alkoholin vaikutuksen alaisena. Sen sijaan huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena toimineiden osuus oli kasvanut.

(MTV3-STT)

Lue lisää Rikostutkimus 2002 -julkaisusta