"Nuoret riittävän kypsiä äänestämään"

Epäilijät ovat sanoneet, että nuoret eivät olisi tarpeeksi kehittyneitä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Sari Aalto-Matturi muistuttaa, että osaaminen ja tietopohja kyllä vaihtelevat nuorissa, mutta näin on vanhoissakin ikäryhmissä.

- Nuorilla on vanhempien tavoin paljon kypsää ajattelua. Nuoret aikuistuvat nykyään nopeammin ja ovat sitä myöten valmiita sanomaan mielipiteensä yhä nuorempana, hän sanoo.

Oikeusministeri Tuija Brax kertoo, että äänestysiän muutosta pohdittaessa otetaan huomioon myös nuorten mielipiteet asiasta.

- Emme halua, että tässä käy taas niin, että päätämme nuorten puolesta jotain, mihin he eivät itse voisi mielipiteellään vaikuttaa, Brax sanoo.

Kunnallisvaaleissa teemat tuttuja nuorelle

Suomalaisten nuorten äänestysaktiivisuus on Euroopan matalimmalla tasolla, ja se on jatkuvasti alenemaan päin. Esimerkiksi alle 25-vuotiaista miehistä noin kolmannes äänesti viime eduskuntavaaleissa.

Aalto-Matturin mukaan nuorille on tarjottava merkityksellisiä keinoja, joilla kiinnittyminen yhteiskuntaan tapahtuisi konkreettisesti. Äänestysmahdollisuus olisi hänestä hyvä keino.

- Liian usein luemme tutkimuksia, että nuoret kokevat vaikutusmahdollisuuksiensa olevan vähäiset. Nuoret myös kokevat, että poliitikot ja politiikka eivät ole heille läheisiä asioita, hän sanoo.

Aalto-Matturi perustelee, että ikärajakokeilu sopii parhaiten kunnallisvaaleihin, sillä näin nuori osallistuisi oman lähialueensa asioihin.

- Ensimmäinen äänestyskerta tapahtuisi paikkakunnalla, jonka asiat ja ihmiset olisivat nuorelle tuttuja. Toisin on, kun nuori äänestää ensimmäistä kertaa esimerkiksi uudella ja vieraalla opiskelupaikkakunnallaan, Aalto-Matturi perustelee.

Brax on myös sitä mieltä, että juuri kunnallisvaaleissa nuoremmat voivat äänestää.

- Osallistumisen vaikutukset ovat silloin konkreettisia ja itseä koskevia. Nuoret voivat siten ottaa kantaa esimerkiksi siihen, tarvitaanko kuntaan uimahallia tai mitä kieliä koulussa kannattaisi opettaa. Äänestysmahdollisuus ei yksin silti riitä. Muutosten on ulotuttava myös kouluihin ja koteihin, Brax sanoo.

Braxin mukaan kodin rooli on tärkeää siksi, että jos kotona puhutaan politiikasta, se herättää nuoressa yhteiskunnallista kiinnostusta. Koulun rooli on myös merkittävä keskustelun avaamisessa.

- Niistä kouluissa, joissa oppilaat on saatu innostumaan yhteiskunnallisista asioista, saadaan myös aktiivisia kansalaisia, Brax kertoo.

Katso Mari Haaviston juttu