Nuoret erimielisiä Naton tuomasta turvasta: "Lissabonin sopimus olisi riittänyt" – kansanäänestyksen sivuuttaminen sai sekä ymmärrystä että hämmennystä

– Se on ainut varteenotettava tapa turvata Suomen turvallisuus. Tämä äänestys tulee olemaan erityisen toivottua tähän Nato- keskusteluun, mitä on jatkunut jo monta vuotta.

Nato-keskustelun yksipuolisuus saa kritiikkiä puolestaan kolumnisti Emilia Uljaalta, joka toimi viime vuonna Lukiolaisten liiton puheenjohtajana.

– Tulee vähän semmoinen tunne, että julkisessa keskustelussa ei ole otettu kaikkea esille. Ymmärrän ettei kansanäänestystä tai vaaleja odotettu sen takia ettei niitä voitu järjestää, koska se olisi mahdollistanut Venäjän informaatiovaikuttamisen.

Vasemmistonuorten varapuheenjohtaja Ava Dahlvik toteaa ykskantaan, ettei hän ole tyytyväinen tähän päätökseen.

– Olisin mieluummin nähnyt, että Suomi olisi pysynyt sotilaallisesti liittoutumattomana. Olen ollut tosi tyytymätön Nato-prosessiin, joka on ollut mielestäni liian nopea.

Dahlvik ihmetteli, ettei Natoon liittymisestä järjestettykään kansanäänestystä kuten aiempina vuosina on puhuttu. Tämän vuoksi Vasemmistonuorten mielestä päätös olisi pitänyt tehdä vasta tulevien eduskuntavaalien jälkeen, sillä päätös ei kuvasta kansan tahtoa.

– Eduskuntaan valituista kansanedustajista viime vaalien aikaan neljä viidestä oli liittymistä vastaan ja nyt he ovat kevään aikana muuttaneet kantaansa. Siksi olisi pitänyt järjestää kansanäänestys tai tehdä päätös vasta tulevien vaalien jälkeen.

Tuoko Nato lisää turvaa?

Natonuorten mukaan on selvää, että liittyminen mahdollistaa EU:n ja Naton yhteistyön lisäämisen, mutta se tuo ennen kaikkea erityistä turvaa artikla 5:n kautta. 

– Tämä tarjoaa turvatakuut. Aiemmin ollaan puhuttu EU:n yhteisestä armeijasta ja puolustusyhteistyöstä. Tästä yhteistyöstä ovat puhuneet pelkästään ne maat, jotka eivät kuulu Natoon eli Suomi ja Ruotsi.

Suurinta Nato-vastustus on eduskunnassa Vasemmistossa ja Nato sai täystyrmäyksen myös Vasemmistonuorilta Uutisaamun keskustelussa. Vasemmistonuoret eivät näe Naton 5. artiklaa parempana kuin Euroopan unionin perussopimus, niin sanottu Lissabonin sopimus.

–  Lissabonin sopimuksessa on jo EU:n mailla velvoite puolustaa toisiaan, jos yhteen EU:maahan hyökätään.

Panoksia ydinaseriisuntaan?

Dahvik perustelee kielteistä kantaansa myös sillä, että hän ei näe, miten ydinasepelotteeseen perustuva turva olisi järkevä ja pitkän aikavälin ratkaisu.

–  Sen sijaan Suomen tulisi panostaa ydinaseriisuntaan. Toivonkin, että kun liitymme, niin Suomi ensimmäisenä maana allekirjoittaisi ydinaseriisuntasopimuksen.

Natonuorten käsityksen mukaan Lissabonin lauseke on hyvin epämääräinen.

–  Se ei oikeasti sido mitään maata. Lausekkeen todellisesta merkityksestä on ollut paljon keskustelua, koska sotatilanteessa maat voivat myös pysyä neutraaleina, sanoo Baarman.

Artikla 5. perustuu taas pelotevaikutukseen.

– Sitä ei ole tarvinnut aktivoida, sillä kaikkien Nato-maiden yhteinen voima toimii pelokkeena. Artiklassa yhteen Nato-maahan tehty hyökkäys on hyökkäys kaikkiin maihin.

Baarmanin mukaan artikla 5. kyse onkin ns. pidäke-efektistä.