Norjan maanvyöryn syynä mitä luultavammin "geelimäinen savi" – asiantuntija kertoo MTV:lle, miksei vaarasta varoitettu etukäteen: "Kukaan ei osannut aavistaa"

Norjan maanvyörykuvissa asunnot romahtavat alas ja taloja jää kuilun reunalle – asiantuntija näyttää, mistä maanvyöryt johtuvat 8:15
Katso videolta johtavan asiantuntijan Heini Reijosen havainnollistava arvio maanvyöryn syystä.

Saven muodon muuttuminen voi kestää maakerroksissa jopa satoja vuosia. 

Norjassa eilen tapahtuneen maanvyöryn pelastustyöt jatkuvat, ja alueella on yhä kateissa kymmenkunta ihmistä.

Geologian tutkimuslaitoksen johtavan asiantuntijan Heini Reijosen mukaan maanvyöry tuli kaikille yllätyksenä.

– Kukaan ei osannut aavistaa maanvyöryä. Norjalaiset tuntevat tällaiset riskit ja niitä arvioidaan koko ajan, Reijonen kertoi MTV Uutiset Livessä.

Maanvyöryistä joissain tilanteissa voidaan antaa varoitus alueelle. Nyt se ei asiantuntijan mukaan ollut mahdollista.

– Vyöryjä ei aina pystytä ennalta arvioimaan. Joissain tilanteissa voi olla merkkejä, että havaitaan jotain epästabiilia. Mutta joskus ne tapahtuvat niin nopeasti, ettei varoitusta ehditä antaa.

Syynä voi olla "geelimäinen savi"

Norjan maanvyöryyn ei tiettävästi liittynyt maanjäristystä. Syynä oli luultavasti savi ja vesi.

– Tämä liittyy mitä luultavimmin alueen geologiaan ja siellä oleviin savikerrostumiin, Reijonen avaa. 

Reijosen mukaan alueella on niin sanottuja nopeaa savea, joka on aikoinaan kerrostunut merenpohjaan.

– Se on hyvinkin stabiilia savea, mutta ne voi sateiden ja veden kierron kautta muuttua jopa geelimäiseksi. Kun sataa, suola häviää savesta ja se voi muuttua hyvinkin juoksevaksi.

Saven yläpuolella olevat kerrokset alkavat käytännössä vain luistaa sen jälkeen.

Katso pääkuvan videolta tarkemmin, kuinka maanvyöry on voinut tapahtua.

Prosessit voivat kestää satoja vuosia

Yleensä maanvyörymät liittyvät maakerroksiin ja veden määrään.

– Sellaiset kerrokset, jotka alkavat vettyä, muuttuvat sellaisiksi, jotka eivät kestä massaa päällä. Tavallaan kitka menetetään, Reijonen yleistää.

– Prosessit voivat olla saven muuttumisessa jopa satoja vuosia pitkiä. Sen takia niitä on vaikea ennustaa.

Suomessa maanvyöryjä tapahtuu vähemmän.

– Suomessa topografia on aika tasainen ja tapahtuu vähemmän isoja maanvyöryjä. Mutta Suomestakin tunnetaan isompia maanvyöryjä ja usein ne liittyvät näihin savikkoalueisiin.

Topografia tarkoittaa maan pinnanmuotoja.

Katso, miltä Norjan vyörymäalueella nyt näyttää.  

Lue myös:

    Uusimmat