Mainos

Nopea vai hidas? Aineenvaihdunnan tuntemuksella yllättävä apu tupakoinnin lopettamiseen

Tupakan lopettamista aikoville on luvassa hyviä uutisia. Uuden tutkimuksen mukaan tupakoinnin lopettamista voidaan jatkossa helpottaa yksilöllisellä lääkehoidolla.

Tupakoinnin lopettaminen voi jo lähitulevaisuudessa onnistua aiempaa helpommin, osoittaa uusi Helsingin yliopistossa tehty tutkimus. Tutkimuksen mukaan perintötekijät saattavat selittää yli 80 prosenttia nopeudesta, jolla nikotiini poistuu tupakoitsijan elimistöstä.

Mitä nopeampaa nikotiinin poistuminen on, sitä enemmän tupakkaa yleensä kuluu ja sitä vaikeampi siitä on myös päästä eroon.

Tutkimustuloksista on tulevaisuudessa erityisesti hyötyä tupakan lopettamista yrittäville, kertoo dosentti Anu Louko Helsingin Yliopistosta.

– Geneettisen profiloinnin avulla voidaan saadaan yksilölle parhaiten toimivat, vähiten sivuvaikutuksia omaavat lääkkeet, Louko kertoo.

Tukimuoto oman aineenvaihdunnan mukaan

Yksilöiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka nopeaa nikotiinin aineenvaihdunta on, mutta myös siinä, kuinka helposti nikotiiniriippuvuus syntyy.

– Tupakan lopettamisen tukimuotojen valinta riippuu siitä, onko henkilöllä hidas vai nopea aineenvaihdunta. Hitaan aineenvaihdunnan omaaville toimivat nikotiininkorvaushoidot, nopean aineenvaihdunnan omaaville reseptilääkkeet taas toimivat paremmin. Sivuoireiden määrissä on myös eroja, Louko kertoo uusista tutkimustuloksista.

Tupakoinnin lopettamista ei kannata ryhtyä yrittämään yksin, sillä parhaimmat tulokset saadaan Loukon mukaan asiantuntevaa neuvontaa ja korvaushoitoa tai reseptilääkkeitä yhdistelemällä.

Hyötyä myös muihin nikotiinituotteisiin

Vaikka tupakoinnin suosio on laskussa, uudet savuttomat nikotiinituotteet, kuten sähkösavukkeet ovat saavuttaneet suurta suosiota varsinkin nuorten keskuudessa.

– Monesti unohdetaan, nikotiinilla on negatiivisia vaikutuksia terveyteen. Se muun muassa nostaa verenpainetta ja aiheuttaa syöpää. Löydöksemme liittyy vastaavasti myös muihin nikotiinituotteisiin kuin vain tupakoihin, Louko kertoo.

Tutkimus toteutettiin pienellä, 1500 henkilön aineistolla. Tutkimusta tullaan jatkamaan tulevaisuudessa suuremmalla, eri kansalaisuuksia käsittävällä otannalla, Louko kertoo. 

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkijoiden johtaman kansainvälisen yhteistyöhankkeen tulokset on julkaistu PLOS Genetics -tiedelehdessä.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.