Noidankehä on valmis: Koronavirus on lisännyt antibioottien käyttöä räjähdysmäisesti – pahentaa jo valmiiksi vaikeaa taistelua bakteereja vastaan

2:01
Infektiotautien professori Anu Kantele vieraili Viiden jälkeen -ohjelmassa.

Koronavirus on lisännyt antibioottien käyttöä räjähdysmäisesti. Se taas pahentaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ongelmaa. On arveltu, että katastrofaalinen tilanne Italiassa ja Espanjassa johtuisi osin siitä.

Juttu on julkaistu alun perin 30. maaliskuuta. Julkaisimme sen uudelleen 26. huhtikuuta.

Antibioottien liiallinen käyttö on ollut kasvava ongelma ympäri maailmaa jo ennen koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa, koska ne lisäävät antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien esiintyvyyttä. Virukset heikentävät puolustuskykyä.  

– Potilas voi saada koronaviruksen lisäksi bakteeri-infektion. Se on lisännyt valtavasti antibioottien käyttöä maailmalla. Se pahentaa jo valmiiksi vaikeaa antibioottiresistenssien bakteerien vastaista taistelua, toteaa Helsingin yliopiston infektiotautien professori Anu Kantele.

Ripuli myös koronaviruksen oire

Kiinan Wuhanin sairaalahoitoon joutuneista potilaista tehdyn tutkimuksen perusteella tiedetään, että koronavirukseen sairastuneiden keski-ikä oli 47 vuotta. Heistä oli miehiä 58 prosenttia ja naisia 42 prosenttia.

Sairaalaan tullessa hieman alle puolella potilaista oli kuumetta, yskästä kärsi 68 prosenttia ja ripulia esiintyi neljällä prosentilla.

Onkin esitetty, että ripuli pitäisi ottaa mukaan THL:n koronaviruksen aiheuttamaan oirelistaan. Se ei ole siellä mukana. Sen sijaan WHO:n sivuilla myös ripuli, pahoinvointi ja nuha mainitaan oireiksi.

Tehohoitoon Wuhanissa tutkituista potilaista joutui viisi prosenttia, hengityskonetta heistä tarvitsi 2,3 prosenttia ja tauti johti kuolemaan 1,4 prosentilla. Tällä hetkellä kuolleisuusluvut ovat nousseet maailmalla 3,6 prosenttiin.

Vaikeasti sairastuneet tärkeä tunnistaa nopeasti

Lääketieteellisessä lehdessä Lancetissa julkaistussa analyysissa pohdittiin, miten tunnistaa huonon ennusteen potilaat. Selvisi, että tautiin menehtyneillä oli useammin korkean iän lisäksi diabetes, sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatauti.

– On tärkeä huomata myös, että tauti etenee hitaasti. Hengenahdistus alkaa vasta noin reilun viikon sairastamisen jälkeen, Kantele painottaa.

Komplikaatioina näillä huonon ennusteen potilailla oli verenmyrkytystä, hengitysvajetta ja sydämen vajaatoimintaa. Lääkityksenä heille kokeiltiin antibiootteja, viruslääkkeitä ja kortikosteroideja. Parantuneilla tauti kesti 22 päivää ja kuolemaan se johti 18 päivässä.

Taistelua koronavirusta vastaan

Koronavirusta vastaan hyökätään monella rintamalla. Anu Kantele vetää Rokotetutkimuskeskusta ja hän on mukana laajassa tutkijajoukossa, jossa selvitetään, miten koronaviruksen aiheuttaman taudin kulkuun voidaan vaikuttaa, mitä lääkkeitä voitaisiin käyttää ja miten nopeuttaa rokotteen kehittämistä.

– Selvitämme koronaviruksen herättämää immuunivastetta ja kehitämme diagnostiikkaa sekä tutkimusta, jossa etsitään hoitovaihtoehtoja ja lääkevalmisteita. Lisäksi pohdimme, miten voimme suojata sairastuneita esimerkiksi antamalla heille valmiita vasta-aineita, Kantele kertoo.

Tutkimuksiin on saatu rahaa lahjoituksina, mutta sitä tarvitaan vielä lisää. Helsingin yliopisto kerää koronavirustutkimukselle rahaa.

– Tarvitaan sitä nyt ja tutkimukset pitää aloittaa nopeasti, Kantele painottaa.

THL alkaa testata vasta-aineita väestöstä ja on mukana tässä tutkimuksessa. Sen avulla halutaan selventää, kuinka moni on todella sairastanut koronaviruksen.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja