Niko Ranta-aholle vaaditaan yli 20 vuotta vankeutta Katiska-jutuista – rikosasiantuntijan mukaan tilanne on täysin uusi: "Asetelma on aika erikoinen"
5:40Niko Ranta-Aho palasi oikeuden eteen kuulemaan uudet huumerikossyytteet – syyttäjä vaatii 13 vuoden vankeustuomiota
Julkaistu 29.05.2021 18:36
Tiia Palmén
tiia.palmen@mtv.fi
Niko Ranta-ahoa uhkaa jopa historiallisen kova huumetuomio Katiska 2 -jutussa. Syyttäjä vaatii Ranta-aholle 13 vuoden vankeutta neljästä törkeästä huumausainerikoksesta. Alkuperäisessä Katiska-vyyhdessä Ranta-aho tuomittiin 11 vuodeksi vankeuteen. Tuomiot annettiin viime kuussa.
Syyttäjän mukaan aiempi rikos ei saisi alentaa uutta mahdollista tuomiota, koska syytetyn ei pitäisi tässä tilanteessa hyötyä aiemmasta tuomiosta.
Erikoissyyttäjä Heli Vesaajan mukaan oikeuden ei pitäisi huomioida Katiska 1:n tuomiota. Aiempaa tuomiota ei ole pakko ottaa huomioon.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan nyt ollaan uudenlaisen oikeudellisen kysymyksen ääressä. Oikeudenkäyntiin liittyy siis ennakkotapauksen piirteitä.
– Asetelma on aika erikoinen. Kohtuullistamissäännöksen vahvuus on, että se ei ole joko–tai-tilanne ja tuomioistuimella on harkinnanvaraa, miten se ottaa asian huomioon. Oikeus voi itse etsiä tasapainoisen ratkaisun, Nuotio kertoo.
Oikeus joutuukin aikanaan pohtimaan, onko syytetty voinut yrittää hyötyä 13 vuoden rangaistusmaksimista syyllistymällä uusiin rikoksiin ennen ensimmäisistä rikoksista saamaansa tuomiota.
– Jos kohtuullistamissäännös olisi mekaaninen, rikoksentekijä voisi laskea, että nyt hän voi tehdä aika vapaasti rikoksia, koska uudet rangaistukset jäävät väkisinkin hyvin vähäisiksi. Sellaista ajatusta ei ole haluttu hyväksyä, missä rikoksentekijä voisi tällä tavalla laskelmoida säännön soveltamista, Nuotio sanoo.
– Se on huolestuttava ilmiö, jos rikoksentekijät käyttävät hyväksi rangaistusmaksimia.
Nuotion tiedossa ei ole, että kohtuullistamissäännöksen soveltamisesta vastaavanlaisessa tilanteessa olisi olemassa jonkinlainen ennakkopäätös.
– Uskoisin, että oikeus ei varmaan voi tässä ihan maksimirangaistusta tuomita. On mahdollista, että tuomioistuin tulee jonkin verran kohtuullistamaan rangaistusta, mutta ei varmaan niin paljon kuin mikä säännönmukainen ratkaisu tässä olisi, Nuotio arvelee.
Rikosoikeuden professorin mukaan on mahdollista, että juttu etenisi aikanaan jopa korkeimpaan oikeuteen, koska tapaukseen liittyy ennakkotapauksen piirteitä.
Ranta-ahon kohdalla nousee esiin myös kysymys ensikertalaisuudesta. Ensikertalaiset rikoksentekijät pääsevät pääsääntöisesti ehdonalaiseen vapauteen kärsittyään puolet määrätystä rangaistuksesta.
Todennäköisesti Ranta-ahoa käsitellään ensikertalaisena myös Katiska 2-jutussa.
– Tietyllä tavalla hän on ensikertalainen vielä tämän toisenkin jutun kohdalla, koska hän ei ole saanut tuomiota vielä ensimmäisestä oikeudenkäynnistä, kun nämä uudet teot ovat tapahtuneet, Nuotio sanoo.
Katiska 2 -jutussa on Ranta-ahon lisäksi 14 muuta syytettyä. Yksi syytetyistä on Ranta-ahon sisko, jota syytettiin myös alkuperäisessä Katiska-vyyhdissä. Osa syytetyistä tuomittiin myös ensimmäisessä Katiska-vyyhdessä.
Syytteiden mukaan Ranta-aho johti Espanjasta käsin rikollisryhmää, joka oli järjestäytynyt erityisesti huumausainerikosten laajamittaista tekemistä varten. Ryhmän tarkoituksena oli syyttäjän mukaan salakuljettaa Suomeen muun muassa amfetamiiniöljyä, mdma:ta, ekstaasitabletteja, kokaiinia ja huumeiksi luokiteltuja lääketabletteja.
