Nettikysely: Vanhuksille oikeus ikiunilääkkeeseen

Laitoshoidossa olevien vanhusten määräämisoikeus omasta elämästään saa voimakasta kannatusta suomalaisten joukossa.

MTV:n nettikyselyyn vastanneista liki 80 prosenttia on sitä mieltä, että vanhusten pitäisi voida itse päättää elämästään ja kuolemastaan. Monet perustelevat vastauksensa sillä, että ennen laitoshoitoon joutumista itsemurhan voi tehdä milloin tahansa - ainoastaan laitoksessa elävillä, pitkäaikaishoidossa olevilla vanhuksilla ei ole siihen enää mahdollisuutta.

- Ikkunasta saa hypätä vaikka heti, miksei asiaa voisi tehdä arvokkaammin lääkkeillä?

- Kyllä ihmisen pitäisi itse saada päättää se hetki, kun on aika jättää tämä maailma. Missään tapauksessa en haluaisi jäädä kitumaan muiden vaivoiksi ja sängyn vangiksi pitkiksi ajoiksi. Sitähän ei voi tietää milloin se oikea hetki on - silloin asian päättävät muut.

"Eläimetkin päästetään kärsimyksistä"

Usealla vastaajalla on omakohtaisia kokemuksia siitä, miten vanhusta pidetään hengissä väkisin ja vastoin hänen omaansa tai omaisten tahtoa.

- Olen pitkään seurannut äitini kärsimystä laitoshoidossa pahasti dementoituneena. Eläimetkin päästetään kärsimyksestä, miksi ihmistä ei päästetä? Sydän särkyy, kun seuraa, miten äiti kärsii joka päivä ja elämänilo on kokonaan kadonnut.

- 94-vuotias äitini makaa kolmatta vuotta pitkäaikaisosastolla. Käyn syöttämässä kaksi kertaa päivässä. Nieleminen on hänelle vaikeaa ja hän tuskin tuntee tytärtään. Äidin puhe puuromaista. Ei se ole inhimillistä elämää enää. Ja vaipat hänellä on tietysti.

- Oma isoisäni on sairaalassa maatessaan toivonut kuolemaansa. Hän on yrittänyt myös tappaa itsensä nälkään kieltäytymällä syömästä. Eiköhän inhimillisempikin tapa pitäisi olla, kun ihminen on täysissä sielun, mutta ei ruumiin voimissa?

- Ehdottomasti pitää saada päättää. Näin oman mummon kitumista ja kuihtumista syövän kourissa, kun ei edes annettu kunnon kipulääkitystä.

"Laitoshoito ala-arvoista"

Vanhusten hoidosta on puhuttu paljon, ja moni on jo valmiiksi päättänyt, ettei halua elää viimeisiä vuosiaan laitoksessa muiden armoilla.

- Minä en halua laitokseen filippiniläistyttöjen pyöriteltäväksi. Elämä on ollut rikasta tähän asti, olen siitä valmis luopumaan, kun se aika koittaa. Tämän olen jo kertonut lapsilleni ja puolisolleni. Teen itsemurhan, jos toivettani ei kuulla.

- Kun laitoshoito Suomessa tuntuu olevan sitä luokkaa mitä se on, niin ei ole ihme, jos ihminen mieluummin kuolee kuin kärsii hoidon puutteesta. Meillä vanhukset sysätään laitokseen yhteiskunnan hoidettavaksi, vaikka suuri osa haluaisi viettää viimeiset vuodet ja kuukaudet lähiomaisten ympäröimänä. Siihen meillä ei anneta mahdollisuutta ja eikä monet lapset sitä haluakaan.

- Laitoshoito on ala-arvoista. Ihmisen, jolla ei ole toivoa paremmasta kun maata lahnana, pitää saada nukkua pois kunniakkaasti eikä kitua vaipoissa ja kärsiä nälästä janosta ja yksinäisyydestä.

Jotkut vastaajat suhtautuvat kuolinpillerin tai armokuoleman tapaisiin ratkaisuihin myönteisesti, mutta pienin varauksin.

- Edellyttäisi ammattilaisten haastatteluja, että ihminen ymmärtää täysin tekonsa ja haluaa sitä. Myös terveydentilan täytyisi olla vakavaa laatua tai esimerkiksi liikuntakyvyn täysin mennyt. Jos ihminen joutuu kärsimään huomattavia kipuja, täytyisi elämästä voida luopua helpommin kuin esimerkiksi ravinnosta ja nesteytyksestä luopumalla.

"Hoitoa kehitettävä, ei pillereitä"

Osa niistä vastaajista, joiden mielestä laitoshoidossa olevalla vanhuksella ei pitäisi olla päätäntävaltaa oman elämänsä lopettamisesta, korostaa laitoshoidon kehittämistä.

- Laitoshoidossa olevilla vanhuksilla ei pitäisi olla syytä haluta kuolla!

- Hoito tulee järjestää niin hyvin, että vanhuskin kokee elämän elämisen arvoiseksi. Sitäpaitsi "oikeudesta" voi liian helposti tulla velvollisuus: vanhus voi joutua painostuksen kohteeksi.

Moni myös pohtii sitä, kenelle kuolinoikeus annetaan - vanhuksilleko vain, vai saisiko kuka tahansa laitoshoitoon joutuva päättää elämänsä jatkumisesta?

- Jos me mennään tuohon, että jokainen saa päättää omasta kuolemastaan, niin jossain vaiheessa nuorillakin on oikeus päättää omasta kuolemasta. Olisiko parempi, ettei mennä liiottelemaan ennen kun on myöhästä?

- Ei todellakaan pitäisi antaa päättää. Seuraava taso olisi: pitäisikö kenen tahansa laitoshoidossa olevan antaa päättää omasta kuolemastaan? Masentuneen teinin? Halvaantuneen keski-ikäisen? Vanhuuden "kynnyksellä" olevan?

Itsemurhan tai avustetun itsemurhan kieltoa perustellaan monessa vastauksessa myös elämän pyhyydellä.

- Itsemurhaan ei kenellekään pidä antaa oikeutusta. Elämä on pyhä.

- Ihminen Luojan luomana on arvokas, eikä elämän päättämistä ei ole annettu ihmisen tehtäväksi. Jumala tietää päiviemme luvun ja lähtöhetkemme. Mitä lääkärin valassakin luvataan, eikö taistella elämän puolesta?

"Järjetöntä edes miettiä"

Jotkut pelkäävät myös sitä, että laitoshoidossa olevien vanhusten luvalliset itsemurhat kannustaisivat itsetuhoista yhteiskuntaa.

- Jokaisen elämä on ainutkertainen, aivan järkyttävää edes miettiä avunantoa kuolemaan. Ihmiset tekevät jo muutenkin itsemurhia paljon, on aivan järjetöntä vielä lisätä käsitystä, että on ok tappaa itsensä. Täytyy sen verran kunnioittaa ihmiselämää, että mietitään ennemmin hoidollisten asioiden kehittämistä, eikä itsemurhaan rohkaisemista.

Laitoshoidossa olevat vanhukset ovat usein liikunta- tai puhekyvyttömiä tai muuten mielenterveydeltään järkkyneitä. Osa vastaajista on huolissaan siitä, millaisissa tilanteissa kuolinpillereitä annettaisiin.

- Harva vanhus varmaan edes ymmärtäisi tällaisen iki-unipillerin tarkoitusta.

- Vanhuksilla ja myös muilla voi olla psyykkisiä ongelmia ja sairauksia. Mikäli mieleltään sairas ihminen tekee ratkaisuja omaan terveyteen liittyvistä asioista, kyse alkaakin olla jo heitteillejätöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Eräs vastaaja näkee asian molemmat puolet ja kokee kysymyksen liian vaikeaksi.

- Tähän voi oikeasti vastata järkevästi vasta sitten, kun tilanne on itsellä ajankohtainen.

Lue myös:

(14.9.)

(14.9.)

Lue myös:

    Uusimmat