Kuntavaalien lykkääminen sai ihmiset pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja järjestää vaalit. Esille nousi jälleen myös internetäänestys. MTV Uutisten haastattelemat asiantuntijat eivät kuitenkaan usko, että nettiäänestystä voitaisiin Suomen valtiollisissa vaaleissa ottaa käyttöön vielä pitkään aikaan.
Ajatus nettiäänestyksestä ei ole uusi. Virossa on voinut äänestää internetissä vuodesta 2005 alkaen ja muutamissa muissakin maissa on ollut keskustelua tai kokeiluja aiheen tiimoilta.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus teetti oikeusministeriön kokoamalla asiantuntijaryhmällä selvityksen nettiäänestyksen mahdollisuuksista vuonna 2017. Selvitys päätyi tulokseen, että nettiäänestyksen riskit ovat hyötyjä suurempia.
Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll, joka oli mukana selvityksen laatineessa työryhmässä, sanoo, ettei tilanne ole muuttunut neljässä vuodessa.
– Mielestäni ainakaan toistaiseksi on vaikeaa luoda paperiäänestystä turvallisempaa ratkaisua.
Kyberhyökkäykset, luottamuksen menetys ja vaalisalaisuuden romuttuminen uhkaavat
Suurimpia riskejä nettiäänestyksessä ovat vaalisalaisuuden murtuminen, mahdolliset palvelunestohyökkäyset tai muut kyberhyökkäykset järjesstelmää kohtaan sekä äänestäjien luottamuksen mureneminen, kun jokainen ei voi omin silmin seurata ääntenlaskentaa, kuten kynällä paperilla tehtävässä vaalissa voi.
Kun kaikki internetiin liitetyt tietokoneet ja puhelimet ovat mahdollisia äänestyspaikkoja, on vaalisalaisuuden säilymistä käytännössä mahdotonta turvata sataprosenttisesti.
– Kun äänestys tapahtuu valvomattomissa olosuhteissa aika- ja paikkariippumattomasti, voi olla mahdollista, että vaalisalaisuus heikentyy merkittävästi. Voi olla mahdollista, että pakotetaan tai painostetaan äänestämään tiettyä ehdokasta vaikka perhepiirissä tai vaikka joissakin äänestysbileissä, sanoo kyberturvallisuuden apulaisprofessori Turun yliopistosta.