Suomalainen vaaliasiantuntija sanoo Trumpin olevan väärässä postiäänestyksen suhteen – presidentinvaaleihin yritetään vaikuttaa Suomessa saakka

Vaaliasiantuntija Harri Hursti uskoo, että seuraavaa Yhdysvaltain presidenttiä ei julisteta vielä moneen päivään marraskuun vaali-illan jälkeen.

Vuoden 2000 vaalien jälkeen äänestyskoneiden haavoittavuudet paljastanut Harri Hursti on Nordic Innovations Lab -yrityksensä kautta konsultoinut jo vuosia Yhdysvaltain hallintoa vaaliturvallisuudesta. Tämän vuoden kuuma peruna on ollut postiäänestys.

Koronavirus sotki suunnitelmat normaaleista vaaleista ja Yhdysvalloissa on puskettu eteenpäin postiäänestystä, jonka Hursti muistuttaa olevan käytössä jo viidessä osavaltiossa ainoana äänestyskäytäntönä.

Näihin lukeutuu muun muassa Utah, joka on republikaanien äänestysaluetta.

– Postiäänestys on ollut olemassa jo 150 vuotta ja sen turvallisuutta on tutkittu isolla rahalla. Henkilökohtaisesti uskon, että se on paras tapa äänestää, jos ei ole vaihtoehtona se, että ihminen menee äänestyspaikalle ja täyttää äänestyslapun käsin, eikä sähköisesti.

Hursti: Trump on väärässä postiäänestyksen suhteen

Presidentti Donald Trump on vastustanut suureen ääneen postiäänestystä, jonka avulla demokraatit voivat hänen mukaansa kaapata vaalit. Trumpin mukaan postiäänestys on vaarallinen äänestystapa, koska kuka tahansa voi täyttää äänestyslipun.

Hursti sanoo presidentin olevan väärässä.

– Jos joku ihminen puhuu vaikka ulkomaisista äänestäjistä, hän ei ymmärrä yhtään, miten postiäänestyksen prosessi toimii.

Hursti sanoo, että postiäänestyksessä on ongelmia, kuten kaikissa äänestystavoissa. Yksi on kuulemma se, että ääniä yritetään ostaa ja myydä. Silloinkin tosin täytyy olla luottamus, että vastapuoli noudattaa velvollisuutensa.

– Tätä tapahtuu lähinnä hyvin paikallisissa vaaleissa, esimerkiksi sheriffivaaleissa. Toinen on, että esimerkiksi perheenisä kerää kaikkien perheenjäsenten äänet.

– Tällöinkin uhrit ovat tietoisia siitä, mitä tapahtuu. Se ei ole näkymätöntä vilppiä. Nämä eivät kuitenkaan vaikuta kokonaismäärään.

Omia ongelmiaan voi luoda myös postiäänestyksen pikkutarkkuus. Esimerkiksi allekirjoituksen on vastattava esimerkiksi ajokortissa olevaa allekirjoitusta. Tämä luo painetta erityisesti nuorille äänestäjille.

– Nuoret eivät enää kirjoita asioita käsin, eikä heillä ehkä ole samanlaista vakiintunutta allekirjoitusta kuin muilla. Lisäksi postiosoitteen on oltava ilmoitettuna identtisesti samalla tavalla kuin rekisterissä.

– Kymmeniätuhansia ääniä hylätään, kun lipun täyttämisessä on ollut joku virhe tai epätarkkuus. Niitä ohjeita täytyy seurata pilkulleen.

Oman äänestyksen voi tarkistaa

Jokainen ihminen voi kuitenkin käydä tarkastamassa, että onko hän äänestänyt. Tällä tavoin väärinkäytöksistä jäisi varmuudella jälki.

– Äänestystiedot ovat julkisia asiakirjoja, joten minä voin mennä katsomaan tietokantaan, äänestinkö kyseisissä vaaleissa. Näitä tietokantoja on kymmeneltä edelliseltä vuodelta kaikista äänestäjistä.

– Kukaan ei voi äänestää kahteen kertaan, koska vain rekisterissä olevat voivat äänestää. Jotkut kuolleet äänestäjät ovat äärimmäisen harvinaisia tapauksia.

Postiäänestyksen hyvät puolet löytyvät vaalipiireistä, jotka ovat suurimmassa osassa osavaltioita 1000–1500 ihmisen kokoisia. Vaalipiiri jakautuu, jos siihen tulee lisää ihmisiä.

Tämä on johtanut kuitenkin fyysisissä vaaleissa tilanteisiin, joissa yhdessä äänestyspaikassa on monista vaalipiireistä ihmisiä, joilla on kaikilla erilainen äänestyslippu.

– On mahdotonta painaa isoa joukkoa äänestyslippuja ja käyttää niitä siellä ja tuolla. Äänestyslippu on täysin yksilöllinen vaalipiirille, jossa ei voi olla kuin se 1000–1500 ihmistä.

Tämä käytäntö juontaa juurensa Hurstin mukaan maailmansodista, kun Yhdysvallat halusi estää vihollisten sabotointiyritykset.

– Mietittiin, että tehdään sellainen järjestelmä, joka estäisi vihollisen painamasta isoja määriä äänestyslippuja ja jakamasta niitä ympäriinsä.

Voittaja selviää myöhemmin

Postiäänestyksessä on kuitenkin myös toisenlaisia ongelmia kuin vilppi. Esimerkiksi New Yorkin esivaaleissa äänten laskeminen kesti viikkoja, mikä on myös marraskuun vaaleissa todennäköinen skenaario.

– Trumpin nimittämä postilaitoksen päällikkö on kieltänyt kaikki ylityöt kustannussyihin vedoten. Tämä oli täysin poliittinen päätös, minkä vuoksi postin kulkeminen on ollut todella paljon hitaampaa kuin aikaisemmin. Tämä ei liity mitenkään koronavirustilanteeseen, eikä ole vain New Yorkin ongelma.

Hursti uskoo, että voittajaa ei tiedetä vielä vaalipäivänä. Republikaanit kuitenkin todennäköisesti johtavat marraskuun 3. päivän iltana.

– Todennäköisesti vain pienet paikkakunnat voivat antaa vaali-tuloksia silloin illalla, koska kaupungeissa prosessi kestää kauemmin. Yleistäen pienet paikkakunnat ovat republikaanien alueita, kun taas kaupungit ovat demokraattien.

– Minun ennusteeni on, että vaali-iltana republikaanit johtavat ja muutama päivä myöhemmin, jos demokraatit voittavat, tulee kommenttia, että vaalitulos on varastettu.

Jotkut osavaltiot ovat myös varautuneet jo aikaisemmissa vaaleissa postiäänestykseen. Esimerkiksi Ohiossa on laillista alkaa prosessoida postiääniä jo viikkoa ennen vaalipäivää. Tulosta ei kuitenkaan saa vielä julkistaa.

Hursti sanoo, että samaa on yritetty Nevadassa.

– Presidentti on kuitenkin sanonut, että Nevada yrittää varastaa vaalituloksen. He yrittivät ainoastaan selkeyttää prosessia, jotta äänten laskemisessa ei menisi niin kauan ja pitkiltä jonoilta vältyttäisiin.

"Tällaista ei ole koskaan tarvinnut miettiä"

Mitä tapahtuu, jos presidentti tai toinen puolue kiistää äänestystuloksen? Hursti muistuttaa, että esimerkiksi vuoden 2000 Floridan äänisotkun aikana Al Gore ja George W. Bush noudattivat herrasmiessopimusta, kun molemmat ehdokkaat pyysivät ihmisiä pysymään rauhallisina, jotta oikeus voi tutkia asiaan.

Nyt tilanne on kuulemma toinen.

– Tällaisessa tilanteessa on kaksi skenaariota. Toisessa aletaan käydä oikeutta ja tutkia asiaa, tai sitten kannattajat menevät kadulle, mikä on näissä vaaleissa isompi riski.

Hurstin korviin on jo kantautunut tietoa, mikä voi aiheuttaa päänvaivaa juristeille. Perinteisesti kuvernööri nimittää osavaltion valitsijamiehet, jotka noudattavat kansan tahtoa.

Lain mukaan valitsijamiehet nimittävät kuitenkin kuvernööri tai osavaltion kongressi, ja jos molemmat nimittävät valitsijamiehet, niin ratkaisu siirtyy Washingtoniin liittovaltion kongressiin.

– Tällaista ei ole koskaan tarvinnut miettiä. Nyt tällainen asia on kuitenkin noussut esille, mikä kertoo, että joku on jo tutkimassa, mitä kaikkea koiruuksia voi tehdä.

Vaalivaikuttaminen alkoi jo ennen koronaa

Vaalivaikuttamiseen erikoistunut Hursti sanoo, että vaikuttaminen on alkanut jo ennen koronaa. Suuria operaatioita Yhdysvaltain maaperällä on nähty kuulemma tammikuun jälkeen, kun Yhdysvallat tappoi iranilaiskenraali Qassem Suleimanin.

– Ensimmäinen isompi operaatio paljastui ennen koronaa. Uskotaan, että siinä iranilaiset olivat asialla. Monet lähi-itäläiset tahot kimpaantuivat Suleimanin kuolemasta ja jalkautuivat.

Georgian esivaaleissa Hursti todisti erikoista tilannetta, minkä organisoijasta ei kuitenkaan tiedetä. Ihmiset saapuivat äänestyspaikalle postiäänestyslippujen kanssa. He halusivat mitätöidä postiäänensä ja äänestää fyysisesti paikan päällä.

– Heille tarjottiin mahdollisuutta tiputtaa postiääni uurnaan, mutta ihmiset halusivat kuitenkin jonottaa. Kyse oli järjestelmällisestä toiminnasta, jonka tarkoituksena oli hidastaa äänestysprosessia.

Valtiot ja organisaatiot masinoivat koronatviittejä

Myös sosiaalinen media on näissäkin vaaleissa vahvasti vaalivaikuttamisen alustana. Hursti kertoo tutkimuksesta, jossa tutkittiin satoja miljoonia koronavirukseen liittyviä Twitter-viestejä.

– Lähes 50 prosenttia niistä olivat jonkun valtion tai organisaation masinoimia.

– Yleensä näissä mikrotargetoiduissa vaikuttamisyrityksissä ei edes mainita ehdokkaan nimeä, vaan puhutaan esimerkiksi aseenkanto-oikeudesta tai muusta, mikä on vaalien puheenaiheena.

Vaalivaikuttaminen on kuulemma globaalia, koska Yhdysvallat on maahanmuuttajien liittovaltio.

– Esimerkiksi New Yorkin asukkaista kymmenet prosentit ovat syntyneet muualla kuin Yhdysvalloissa. Tällöin pyritään vaikuttamaan perhesuhteisiin ja tuoda sitä kautta viestiä läpi. Perhevaikuttaminen on relevantti keino.

Hursti: Vaikuttamista tapahtuu myös Suomessa

Tämä herättää luonnollisesti kysymyksen, että toimiiko myös suomalaisten sosiaalinen media Yhdysvaltain poliittisen vaikuttamisen alustana?

– Sanotaan näin, että olen nähnyt kopioita myös suomenkielisistä vaikuttamisista, Hursti sanoo ja mainitsee esimerkiksi kuolleeseen seksirikolliseen Jeffrey Epsteiniin, entiseen presidenttiin Bill Clintoniin sekä Microsoft-miljardööri Bill Gatesiin liitetyt salaliittoteoriat, jotka leviävät verkossa myös suomeksi.

– Ei sillä ole mitään muuta päämäärää kuin poliittinen tarkoitus.

Surullisinta kuulemma on, että ihmiset eivät todennäköisesti itse tiedosta olevansa osa operaatiota.

– Suurin osa näistä viestejä levittävistä ihmisistä eivät itse ymmärrä, mitä peliä ja kenen etua he pelaavat.

Kuka organisoisi suomenkielistä poliittista vaikuttamista, jonka tarkoituksena on vaikuttaa Yhdysvaltain politiikkaan?

– Se on hyvä kysymys, Hursti hymähtää.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja