Sähköiseen äänestämisessä on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä liittyen sen turvallisuuteen ja luotettavuuteen, toteavat Huomenta Suomessa haastatellut Aalto-yliopiston asiantuntijat.
Kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll mielestä sähköiseen äänestämiseen ei kannata siirtyä, jos yksikin vaalisalaisuuteen tai vaalien luotettavuuteen liittyvistä periaatteista heikentyy.
– Ihmisten luotettava tunnistaminen, vaalisalaisuus, äänen muuttumattomuus matkalla, sen varmentaminen jälkeenpäin, jokainen äänestää vain kerran, hän listaa huomioitavia näkökohtia.
– Sähköiseen äänestämiseen sisältyy merkittäviä riskejä. Jos kansalaiset eivät voi luottaa vaalien oikeellisuuteen, puhutaan yhteiskunnallisesti hyvin perustavanlaatuisista asioista.
Myös tekniikan tohtori Mikko Särelä suhtautuu skeptisesti sähköiseen äänestykseen. Nykyisessä äänestysjärjestelmässä kuka tahansa suomalainen pystyy ymmärtämään ja valvomaan, että äänestys ja äänten lasku sujuu oikein.
– Digitaalisessa äänestyksessä pitää vain luottaa järjestelmään. Jos se luottamus äänestysjärjestelmään murenee, ei ole oikeastaan mitään mihin nojata, hän toteaa.
Väärillä henkilöpapereilla voi tehdä pari vilppiä, haittaohjelmalla tuhansia
Mikään järjestelmä ei ole turvallisuuden kannalta aukoton. Nykyisessä järjestelmässä henkilö voi väärennetyin henkilöpaperein yrittää äänestää toisen henkilön nimissä. Sähköinen järjestelmä kuitenkin asiantuntijoiden mukaan moninkertaistaa mahdolliset tuhot.
– Sähköisellä puolella voidaan mahdollisesti manipuloida tuhansia tai kymmeniä tuhansia ääniä, Limnéll toteaa.
Särelä on samoilla linjoilla. Kymmenet tuhannet väärennetyt äänestyslaput vievät paljon tilaa ja niiden vaihto alkuperäisten lappujen tilalle on vaikeaa. Sähköisessä äänestyksessä voi riittää, että murtautuu kymmeneen tuhanteen älypuhelimeen tai sähköiseen äänestyskoneeseen, joihin asentaa äänestykseen vaikuttavan haittaohjelman.
Kansallinen turvallisuus kyseessä
Limnéll nostaa puheenaiheeksi äänestyksen luotettavuuden keskeisyyden demokraattisessa valtiossa.
– Vaalien turvallisuudesta puhuessa tulee puhua pahimmasta mahdollisesta turvallisuusuhasta: Valtiollisesta ulkopuolisesta vaikuttamisesta, jonka miljardibudjeteilla voidaan saada aikaan tehdä merkittäviä vaikutuksia äänestystuloksiin.
Suomen äänestystulokseen vaikuttamaan pyrkivän valtiollisen toimijan ehkäiseminen nykyisin tietoturvakeinoin vaatii huomattavaa rahallista panosta. Tulevaisuuden innovaatiot voivat kuitenkin tarjota ongelmaan uusia vastauksia.
– Jos viiden vuoden päästä olemme jälleen tässä puhumassa sähköisestä äänestyksestä, on voinut tulla sellaisia uusia teknologioita ja innovaatioita, jota mahdollistavat äänestämisen aivan toisilla taviolla, Limnéll toteaa.
Jutun yläosassa olevalla videolla käydään muun muassa läpi, miksi nykyinen äänestysjärjestelmä on toiminut sisällissodan jälkeisessä Suomessa, jossa osapuolet eivät luottaneet toisiinsa juuri lainkaan. Samalla pohditaan, miksi sitten Virossa sähköiseen äänestykseen siirryttiin riskeistä huolimatta.