Aluevaalien äänestysprosentin pelätään jäävän matalaksi – tulos kuitenkin saadaan, vaikka yksikään ihminen ei äänestäisi

6:35
Tulevat aluevaalit ovat historian ensimmäiset – tästä kaikesta on kyse vaaleissa, jotka järjestetään koronatilanteesta huolimatta

Kahden viikon päästä järjestettävät aluevaalit eivät ole herättäneet kansassa suuria intohimoja. Äänestysaktiivisuuden onkin pelätty jäävän alhaiseksi. Mitä tapahtuu, jos äänestysprosentti jää esimerkiksi muutamaan prosenttiin? Entä jos uurnille ei vaivautuisi kukaan?

Suomessa järjestetään kahden viikon päästä historialliset vaalit.

Maan ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan valtuustot niin sanotuille hyvinvointialueille. Ne vastaavat jatkossa terveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista sekä pelastustoiminnasta.

Siihen nähden, että pian valittavat valtuutetut päättävät kansalaisille tärkeistä asioista, äänestysinto on ollut alhainen. Kunnallisalan kehittämissäätiön viime kuun puolivälissä julkaiseman kyselyn mukaan äänestysprosentti uhkaa jäädä alle neljäänkymmeneen.

Äänestysaktiivisuudella ei ole lain kannalta merkitystä

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo, joissain maissa on säädetty lailla siitä, mikä on riittävä äänestysprosentti, jotta vaalitulos voidaan hyväksyä. Laki on ollut käytössä etenkin kansanäänestysten yhteydessä. Suomessa tällaista lakipykälää ei ole.

– Teoriassa Suomessa ei ole mitään rajaa sille, miten alhaiseksi aktiivisuus voi jäädä. Vaalit pidetään tiettynä aikana ja siinä syntyy se aktiivisuus, joka syntyy, Jääskeläinen selvittää.

Vaikka äänestysprosentti olisi vaikkapa kaksi, vaalien tulos olisi juridisesti aivan pätevä.

– Asiassa on kaksi erilaista legitimiteettieroa: juridinen ja poliittinen. Poliittinen legitimiteetti kahden prosentin äänestysaktiivisuudella jättää tietenkin vähän kysymyksenvaraisuutta, Jääskeläinen toteaa.

– Mutta todellakaan mikään lainsäädäntö ei sano sitä, että vaalit olisivat tällöin mitättömät tai että ne pitäisi uusia. Vaalien jälkeen voidaan tietysti tehdä valitus hallinto-oikeuteen, joka arvioi, onko vaalit toimitettu lainmukaisesti. Jos ei, se määrää ne uusittaviksi.

Jos kukaan ei äänestä?

Jääskeläisen mukaan vaaleissa on sellainenkin teoreettinen mahdollisuus, että kukaan ei äänestä – ja silti vaalit hyväksyttäisiin juridisesti.

– Silloinkin vaaleista saataisiin tulos, koska tasatilanteessa valtuutetut arvotaan. Nolla ääntä saaneethan ovat tasatilanteessa keskenään.

– Tämä on tietysti sataprosenttista teoretisointia, mutta sillä tavalla lainsäätäjä on asiaan jännästi varautunut. Vaikka ei yhtään ääntä annettaisi, vaalilaista löytyvät keinot, millä senkin vaalin tulos saataisiin selville – jos ehdolla on ollut enemmän ihmisiä kuin valittavaksi tulee, Jääskeläinen selvittää.

– Mutta näin ei tietysti koskaan käytännössä tapahdu, koska kyllähän vähintään ehdokkaat käyvät äänestämässä, Jääskeläinen uskoo.

Eurovaaleissa tehtiin pohjat

Kaikkien aikojen alin äänestysprosentti valtakunnallisissa vaaleissa saatiin vuoden 1999 europarlamenttivaaleissa. Se oli 31,4.

– Silläkin saatiin valittua 16 europarlamentin jäsentä, jotka saivat ihan täysin legitimiteetin mandaatin olemaan Euroopan parlamentin jäseniä viisi vuotta, Jääskeläinen kertoo.

Kuntavaaleissa on menty tätäkin alemmas.

– Kaikkein alhaisin prosentti, joka meillä on kaikissa vaaleissa ollut, on vuoden 1918 kuntavaaleista: silloin koko maan prosentti oli 24,5. Monissa yksittäisissä kunnissa se oli vielä tuotakin alempi. Silloin vaalimenettelykin oli tosin erilainen. Kuntavaaleja järjestettiin joka vuosi, ja joka vuosi kolmasosa valtuustosta vaihtui.

– Kun vaalit pidettiin kansalaissodan jälkeen joulukuussa 1918 ja tammikuussa 1919, elettiin muutoinkin poikkeuksellista aikaa. 

Presidentinvaalit saavat kansan liikkeelle

Suomessa kansaa ovat kiinnostaneet perinteisesti eniten presidentinvaalit.  

Kaikkein vilkkaimmin ihmiset lähtivät uurnille presidentinvaaleissa vuonna 1982. Vaali jouduttiin järjestämään kaksi vuotta etuajassa, koska tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli ilmoittanut eroavansa huonon terveytensä vuoksi.

Ehdolla noissa vaaleissa olivat muun muassa Johannes Virolainen (kesk.), Harri Holkeri (kok.), Veikko Vennamo (SMP) ja Mauno Koivisto (sd.)

– Ne olivat valitsijamiesvaalit, ja äänestysprosentti oli 86,8.

– Innostus selittyy ajalla, joka vaalia edelsi. Ihmiset halusivat lähteä vaikuttamaan, kun siihen vihdoinkin todella pääsi. Aiemmista presidentinvaaleista ei samaa voinut sanoa. Nyt oli aito valinnan paikka.

Perutut vaalit

Vaaleja ei ole Jääskeläisen mukaan koskaan jouduttu perumaan, mutta niin sanottuja sopuvaaleja on kuntavaaleissa ollut muutama.

– Vaalitoimitus on sinänsä peruttu, mutta yhteisestä sopimuksesta. Sopuvaali tarkoittaa sitä, että ehdokkaita on asetettu yhtä paljon kuin valittavia. Vaaleja ei ole silloin tarvinnut toimittaa.

Historialliseen vaalien siirtämiseen on päädytty Jääskeläisen mukaan itsenäisen Suomen aikana vain kaksi kertaa, jos ei oteta huomioon niin sanottuja hajotusvaaleja eikä sota-aikaa.

– Vuoden 1931 kuntavaaleja aikaistettiin yhdellä vuodella sisäpoliittisista syistä. Viime vuonna kuntavaaleja taas myöhäistettiin pahan koronatilanteen takia. Vaikka siirto oli vain kaksi kuukautta, se oli poikkeuksellinen päätös, ja poikkeukselliseksi se tulee myös jäämään, Jääskeläinen toteaa.

– Kunta- ja aluevaaleja lukuun ottamatta vaalien siirtäminen tällä tavalla on hyvin vaikeaa, koska se edellyttää perustuslakikeskustelua. Eduskunnan ja presidentin toimikaudet ovat perustuslaissa säädettyjä, eikä pieniäkään poikkeamia niistä välttämättä ole mahdollista tehdä ilman perustuslain säätämisjärjestystä.

Oma lukunsa vaalien siirtämisessä oli Jääskeläisen mukaan kuuluisa Kekkosen toimikauden jatkaminen neljällä vuodella ilman vaalia vuonna 1974.

– Sekin ratkaisu tehtiin perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Jääskeläinen toivoo äänestysprosentin olevan yli 40

Jääskeläinen kertoo olevansa pettynyt, jos aluevaalien äänestysprosentti jää alle neljäänkymmeneen.

– Olisin erittäin tyytyväinen sellaiseen prosenttiin, joka alkaa viitosella, ja kohtalaisen tyytyväinen semmoiseenkin, joka pyörii 45:n tienoilla. Mutta olisin kyllä yllättynyt ja samalla hyvin pettynyt, jos se kolmosella alkaa. Enkä usko mitenkään, että näin tapahtuu.

– Itse veikkaan, että minun optimismini toteutuu. Kyllä se prosentti asettuu varmaan 50:n tienoille.

"Hallintohistorian suurimman uudistuksen pitäisi kiinnostaa"

Sosiaali- ja terveydenhuollon osastopäällikkö Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä korostaa aluevaalien merkitystä.

– Teemme suomalaisen hallintohistorian suurinta uudistusta. Siihen nähden on ollut todella hiljaista. Ehkä korona on vienyt kaiken huomion. Ja siihen liittyy varmasti myös vaalienkin merkitys (ihmisten mielissä); kansalaisille ei varmasti tarkkaan ole vielä selvinnyt se, mitä sote-uudistus tarkoittaa ja mitä hyvinvointialueet sotessa tekevät.

Aiemmin samoista asioista ovat päättäneet kunnat, joille ne ovat olleet vain yksi asia muiden joukossa.

– Nyt yksi demokraattinen päätöksentekijä keskittyy vain kahteen palveluun, jolloin pystyy käyttämään aiempaa enemmän aikaa ja resursseja siihen, mitä sote- ja pelastuspalveluille pitäisi tehdä, jotta kansalaisten yhdenvertaiset palvelut tulisivat turvatuiksi.

Hakari arvioi, että myös poikkeusaika ja vaalien "outo ajankohta" hämmentävät ihmisiä.

– Toivon, että ensi kerralla, kun vaalit järjestetään yhdessä kuntavaalien kanssa, tilanne muuttuu.

Rapautuuko demokratia?

Hakari on pahoillaan siitä, että äänestäminen ei ole etukäteen kansaa ylenpalttisesti kiinnostanut. 

– Ylipäätään se, että äänestysprosentit ovat laskussa Suomessa niin kuin aika monessa maassa muuallakin, on demokratian näkökulmasta uhka. Näissä vaaleissa se tulee varmasti korostumaan, enkä ylläty, jos prosentti jää alhaiseksi. 

Hakari painottaa toisaalta sitä, että demokratia voi toteutua muutoinkin kuin vaalien kautta.

– Vaalien legitimiteettiä vahvistaa se, jos valtuusto rakentaa monipuolisen osallistamisen mallin ja suoran demokratian muotoja ja kansalaiset kokevat näin pääsevänsä oikeasti esimerkiksi palveluverkkoa suunnittelemaan.

– Tätä on tehty aika paljon jo kunnissa; on rakennettu erilaisia käyttäjädemokratian ja osallistuvan budjetoinnin malleja sekä muun muassa potilasraateja sairaaloissa.

Hakarin mukaan vain taivas on rajana suoran vaikuttamisen keinoja miettiessä.

– Olen itse ollut kehittämässä demokratiamalleja Tampereella. Kun siellä rakennettiin yhtä hyvinvointi- eli sotekeskusta, koulussa yhteiskuntaopin tunnilla koululaiset suunnittelivat sitä.

– Eli siirretään demokratiaa sinne, missä ihmiset muutenkin ovat: kouluihin ja niiden opetussuunnitelmiin, nuorisotiloihin, vanhusten palvelutaloihin, päiväkoteihin.  Sillä tavalla pystytään laajentamaan osallistujajoukkoa.

Sähköiset mallit laajentavat osallistujajoukkoja. 

– Sähköisesti vaikuttaminen on helpompaa esimerkiksi ruuhkavuosiaan eläville ihmisille, kuten lapsiperheille, joiden pitäisi kehittää lasten ja perheiden palveluita. Eiväthän he lähde kyläiltoihin eivätkä koulujen saleihin keskustelemaan. 

– Edustuksellinen on tärkeä ja pysyy, mutta se ei enää yksistään riitä. 

Aluevaalien tietopaketti

  • Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on kahden viikon päästä sunnuntaina, 23. tätä kuuta. 
  • Ennakkoäänestys kotimaassa alkaa ensi viikon keskiviikkona ja jatkuu 18. tätä kuuta asti. 
  • Ulkomailla ennakkoäänestys jatkuu ensi lauantaihin. 
  • Varmistetut tulokset julkistetaan 26. tätä kuuta ja valtuustot aloittavat työnsä 1. maaliskuuta.
  • Hyvinvointialueita on 21. 
  • Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsingissä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä pelastustoimesta vastaa jatkossakin kaupunki. 
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei koske myöskään Ahvenanmaan maakuntaa.

6:35
Tulevat aluevaalit ovat historian ensimmäiset – tästä kaikesta on kyse vaaleissa, jotka järjestetään koronatilanteesta huolimatta

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja