Stoltenbergin mukaan Venäjä pyrkii epävakauttamaan Euroopan demokratioita Ukrainan sodan lisäksi kyberhyökkäyksillä, disinformaatiolla ja jopa muuttoliikkeellä.
Tapahtumat Suomen itärajalla ovat taas yksi esimerkki siitä, kuinka Venäjä käyttää muuttoliikettä luodakseen painetta Euroopan maihin. Näin katsoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg liittokunnan ulkoministerikokousta edeltäneessä tiedotustilaisuudessa Brysselissä.
Stoltenbergin mukaan on liian aikaista analysoida sitä, millä tasolla Suomen itärajan tilanne vastaa Valko-Venäjän rajoilla aiemmin nähtyä välineellistettyä maahantuloa.
– Mutta voimme sanoa, että tämä on taas yksi esimerkki siitä, kuinka Venäjä käyttää muuttoliikettä keinona luoda painetta muille Euroopan maille, hän sanoi.
Stoltenberg sanoi Venäjän tuoneen sodan takaisin Eurooppaan.
– Se pyrkii epävakauttamaan demokratioitamme kyberhyökkäyksillä, disinformaatiolla ja jopa muuttoliikkeellä, hän jatkoi.
Stoltenberg kertoi olleensa yhteydessä Suomen hallitukseen ja hallituksen pitäneen Naton ajan tasalla. Hän uskoi Suomen viranomaisten selviävän tilanteesta ja nosti esille myös Suomen Euroopan yhteiseltä raja- ja merivartiovirastolta Frontexilta saaman tuen.
Itärajan tilanteen odotetaan olevan esillä myös kaksipäiväisessä kokouksessa Naton päämajalla lähinnä tietojen vaihdon näkökulmasta. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Rauha Ukrainan päätettävä asia
Stoltenberg nosti ulkoministerikokousta edeltävässä tiedotustilaisuudessa esille sekä Lähi-idän että Ukrainan tilanteet.
Eri mediatiedoissa on viime päivinä liikkunut huolia ja jopa suoria väitteitä siitä, että Ukraina voisi joutua sopimaan rauhasta aseistuksen puutteessa. Ukrainasta on myös suoraan viestitty siitä, että nykyinen aseistus ei riitä muuttamaan rintamatilannetta.
Stoltenberg sanoi, että Saksa ja Hollanti ovat viime viikkoina kertoneet yhteensä kymmenen miljardin euron tuesta Ukrainalle. Niin ikään hän nosti esille ilmapuolustusta koskevan koalition merkityksen Ukrainan puolustuksessa.
Stoltenberg totesi, että tästä huolimatta Ukraina ei ole pystynyt merkittävästi siirtämään etulinjaa.
– Tämä vain heijastelee sitä tosiasiaa, että meidän ei pitäisi koskaan aliarvioida Venäjää, Stoltenberg sanoi.
Hän nosti esille muun muassa Venäjän puolustusteollisuuden kapasiteetin nousun, Pohjois-Koreasta Venäjälle toimitetut ammukset ja valmiuden uhrata ihmisiä operaatiossa.
Stoltenberg sanoi kuitenkin olevansa aivan varma, että viesti Ukrainalle vahvistetaan sekä tämän viikon kokouksessa että ensi kesän Washingtonin huippukokouksessa.
– Tarjoamme Ukrainalle yhä kehittyneempää teknologiaa. Toiseksi teknologia ei ole vain jokin tietty esine tai ase, vaan myös sitä, kuinka ne voivat toimia yhdessä, Stoltenberg sanoi.
Eskalaation riski Lähi-idässä
Lähi-idässä Stoltenberg kiitteli israelilaisten panttivankien tähänastisia vapautuksia ja mahdollisuutta saada humanitaarista apua Gazan palestiinalaisalueille. Stoltenberg myös sanoi, että rauhan saamiseksi Lähi-itään tarvitaan kestävää poliittista ratkaisua.
Stoltenbergin mukaan humanitaarisen tauon jatkaminen toisi kaivattua apua ihmisille Gazassa ja mahdollistaisi yhä panttivankien vapauttamista.
Stoltenberg nosti esille myös eskalaation riskin Lähi-idässä.
– Olemme nähneet drone- ja raketti-iskuja Yhdysvaltain asemiin Syyriassa ja Irakissa sekä hyökkäyksiä kaupalliseen merenkulkuun. Tämä korostaa eskalaatioiden riskiä, Stoltenberg sanoi.