EU:ssa ja osassa Naton jäsenmaita käsitellään nyt seuraamuksia Iranille, sanoo Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Kyse on Iranin kerrotusta tuesta Venäjän sotatoimille.
Stoltenberg puhui asiasta Naton päämajassa Brysselissä STT:n ja Ruotsin uutistoimiston TT:n yhteishaastattelussa maanantaina.
Esillä ovat olleet muun muassa Ukrainan sodassa käytetyt tuhoisat dronet, joita Iran on kiistänyt toimittaneensa Venäjälle.
Viikonloppuna Washington Post -lehti uutisoi viranomaislähteidensä perusteella, että Iran olisi myös aikeissa toimittaa Venäjälle lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia.
Lehden mukaan se olisi toteutuessaan ensimmäinen tällainen asetoimitus Venäjälle sodan alkamisen jälkeen.
Stoltenberg ennakoi tätä STT:n ja TT:n haastattelussa uudeksi esimerkiksi siitä, kuinka Iran tukee Venäjän laittomia sotatoimia Ukrainassa.
– Ensiksikin tämänkaltaisten aseiden tarjoaminen Venäjälle on YK:n turvallisuusneuvoston eri päätösten vastaista. Ja se tulee olemaan taas yksi esimerkki Iranista tukemassa laittomia sotatoimia, joilla vahingoitetaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, hän sanoi.
Stoltenberg: Iraniin kohdistuu kovaa painetta
Stoltenbergin mukaan Iranin tuen jatkuminen Venäjälle on äärimmäisen vakava asia. Hän myös sanoi muun muassa osan Naton jäsenmaista pohtivan seuraamuksia Iranille.
– En mene niihin keskusteluihin, koska osittain kyse on EU:sta ja osittain muiden Naton jäsenmaiden käsittelemästä asiasta. Joka tapauksessa Iraniin kohdistuu kovaa painetta Naton jäsenmaista, hän sanoi.
Stoltenberg kommentoi myös Ukrainassa käytettyjä droneja.
– Olemme kehottaneet Irania olemaan tarjoamatta minkäänlaisia aseita Venäjälle, hän sanoi.
Naton puolustusministerien kokouksessa viime viikolla yksi keskeinen teema oli juuri ilmapuolustusjärjestelmien tarjoaminen Ukrainalle. Stoltenbergin mukaan tuon päätöksen merkitys vain korostuu.
Niin ikään hän nosti esille myös jäsenmaiden Ukrainaan toimittamat jammerit, joilla voi häiritä droneja.
Suomen ja Ruotsin asema muuttunut
Haastattelussa Stoltenberg kommentoi lyhyesti myös Suomen ja Ruotsin asemaa nykyisessä tilanteessa. Hän katsoi maiden aseman muuttuneen, vaikka Turkin ja Unkarin ratifioinnit Nato-jäsenyydeltä puuttuvatkin.
Näin on Stoltenbergin mukaan tapahtunut muun muassa Yhdysvaltojen ja Britannian antamien turvallisuustakuiden seurauksena.
– Meidän täytyy ymmärtää, että Suomi ja Ruotsi ovat eri asemassa kuin ennen hakeutumistaan jäseneksi toukokuussa, hän sanoi.
Stoltenberg sanoi Naton työskentelevän sen eteen, että ratifiointiprosessi etenisi madollisimman nopeasti myös Turkissa ja Unkarissa. Hän totesi ratifiointien edenneen tähän mennessä historiallisen nopeasti.
Stoltenberg myös katsoi, että Turkin, Ruotsin ja Suomen allekirjoittama yhteisymmärrysasiakirja on pantu käytäntöön ja ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että sellainen tehtiin.
Tasapainoilua eskalaation portailla
Stoltenberg ei ottanut suoraan kantaa siihen, mihin Ukrainassa ollaan tällä hetkellä matkalla eskalaation portailla.
Hän totesi, että tilanne on vaikea koko Euroopalle, koska Venäjä on käynyt itsenäisen ja suvereenin Ukrainan kimppuun Euroopassa.
Stoltenbergin mukaan paras tapa toimia ja ehkäistä eskalaatiota on tällä hetkellä toimittaa Ukrainalle apua puolustukseen, välittää viesti Naton pitäytymisestä erossa suorasta konfliktista sekä selkeän viestin lähettäminen Moskovalle siitä, ettei se voi käydä yhdenkään Naton jäsenmaan kimppuun.
– Olemme näyttäneet tai vahvistaneet tätä sitoutumista viime kuukausina lisäämällä sotilaallista läsnäoloa liittokunnan itäosissa, hän sanoi.