Nämä tavat altistavat erolle: Estä avioero riitelemällä oikein | MTV Uutiset
Nämä tavat altistavat erolle: Estä avioero riitelemällä oikein
Kuva: Shutterstock
Julkaistu 03.08.2012 14:12(Päivitetty 12.04.2013 14:59)
Riitelemällä rakentavasti voit ehkäistä turhia ongelmia suhteessa. Väestöliiton psykologi Lotta Heiskanen kertoo, miten selvitä parisuhteen ristiriitatilanteissa.
Eropäätös syntyy usein loma-aikana. Tämä näkyy myös tilastoissa, sillä eropapereita kiikutetaan käräjäoikeuteen eniten elokuussa ja tammikuussa. On epäselvää, altistaako loma suhdeongelmille, vai onko vapaalla vain enemmän aikaa pohtia huonosti menneen suhteen tilaa. Moni eropäätös voisi kuitenkin raueta, mikäli parit oppisivat riitelemään rakentavammin. Väestöliiton psykologi Lotta Heiskanen kertoo, mitkä ovat tuhoavan riitelyn merkit.
Itsehillinnän perusta rakennetaan lapsuudessa, jolloin vanhemman kyky tyynnyttää lasta ja kantaa hurjia tunteita siirtyy vähitellen ihmisen kyvyksi tyynnyttää itseään. Mikäli huomaa raivostuvansa mitättömistä asioista, itsehillintää voi harjoitella aikuisenakin. Paras tapa on suunnata terapiaan, jossa omia suuttumuksen tunteitaan voi opetella tunnistamaan.
Avainsana onneen voi olla rakentavan riitelyn opetteleminen.Shutterstock
– Kannattaa miettiä, mitä muistoja, ajatuksia, tarpeita ja tunteita tilanteeseen liittyy? Mistä suuttumisessa on kyse? Heiskanen sanoo.
Itsehillintää voi harjoitella myös ottamalla kesken riidan aikalisän, jolloin lähtee sovitusti pois ja keskittyy itsensä rauhoittamiseen. Pois lähteminen voi tuntua toisesta torjumiselta, joten kumppanille on tärkeää kertoa, että käyttäytyy näin vain suhteen suojelemiseksi.
– Stressi ja väsymys herkistävät itsehillinnän menetyksille. Mikäli mahdollista, kannattaa luoda olosuhteet, jossa ei olisi yliväsynyt tai ylistressaannut, Heiskanen sanoo.
Näin opettelet hyväksi riitelijäksi
Hyväksi riitelijäksi oppii ymmärtämällä toista osapuolta. Omasta käytöksestä täytyy ottaa vastuu.
– Älä käännä toisen syyksi asioita, joissa toimit väärin. Pyri ymmärtämään toisen näkökulmaa. Asetu toisen saappaisiin. Jos et ymmärrä toista, ota tämä vihjeenä siitä, että sinun kannattaa pysähtyä kuulemaan vielä tarkemmin. Tarkista oletko ymmärtänyt oikein. Kysy avoimesti, älä oleta, Heiskanen ehdottaa.
Myös kuunteleminen on tärkeää. Toisen kokemus täytyy ottaa vakavasti, ei mitätöiden. Molemmilla on oikeus omaan subjektiiviseen kokemukseensa.
– Kansainvälisessä kriisinhallinnassa valtiot pääsevät neuvotteluyhteyteen vasta sitten, kun osapuolet ovat voineet kuulla toisiaan. Tämä pätee myös riitelyssä: toinen ei usein voi kuulla, mitä sinulla on sanottavaa ennen kuin häntä on kuultu ja tajuttu. Rauhallisena hetkenä puolison kanssa voi miettiä, mistä tilanne syntyy ja miten ponnistella ulos riitatilanteesta yhteisvoimin, Heiskanen sanoo.
Milloin olet riidellyt viimeksi?Shutterstock
Hyvässäkin suhteessa riidellään
Tietynlainen riitely voi olla suhteelle erityisen tuhoavaa. Toisen halveksunta, hyökkäävyys, syyttely, vetäytyminen mykkäkouluun tai väkivaltainen riitely ovat tutkimusten mukaan eron ennusmerkkejä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että harvassa suhteessa riidellään kaikkien sääntöjen mukaan. Onnellisissakin suhteissa on riitoja.
– Usein ihmiset yrittävät riidoissa kertoa toiselle jotain tärkeää. Näiden asioiden olisi tärkeä tulla kerrotuiksi - ei hyökkäämällä, vaan pehmeämmällä tavalla, joka auttaa toista kuulemaan. Vaikutamme toisiimme koko ajan. Hyökkääminen pelottaa ja työntää toista pois, jolloin ajaudutaan pattitilanteeseen, jossa kumpikin riitelee kuulluksi tulemisesta vaikka jonkun pikkuasian kautta, eikä kumpikaan kuule toisiaan, Heiskanen sanoo.
Jos läheisin ihminen tuntuu täysin ymmärtämättömältä, ahdistus iskee helposti. Tästä syntyy usein kierre, jolloin toisen ymmärtämättömyys loukkaa lisää, stressi lisääntyy ja kumppanit menettävät kyvyn ymmärtää toisiaan.
– Toisen mielen ymmärtäminen on psykologisesti vaikeaa ja siihen tarvitaan usein rauhaa. Turvattomuutta elämässään kokeneet ihmiset stressaantuvat herkemmin. Sitten luisutaan nopeasti alkukantaisiin taistele tai pakene -reaktioihin. Se voi näkyä vetäytymisenä tai vaativana tarvitsevuutena, jossa toiselle ei anneta hetken rauhaa, Heiskanen selittää.
Riitelyä ei tarvitse vältellä, mutta voi olla syytä miettiä syitä omalle käytökselleen.
– Ihminen voi kätkeä pehmeämmät tunteensa kiukun taakse tai ennakoida pettymyksiä ja suuttua toiselle jo etukäteen. Olisi tärkeää ilmaista tarpeensa suoraan ja pehmeästi. Tämä voi olla yllättävän vaikeaa, jos ei ole luottamusta siihen, että ojennettuun käteen on tartuttu. Tuntuu epäoikeudenmukaista, että ne ihmiset, jotka eniten kaipaavat rakkautta ja joilta se on eniten puuttunut, joutuvat usein kamppailemaan menneisyyden haamujen kanssa myös nykyhetken suhteissaan eniten, Heiskanen sanoo.
