Veritulpat ovat osoittautuneet erittäin merkittäväksi uhkaksi vakavissa koronavirustapauksissa. Sisätautien erikoislääkäri, professori Riitta Lassilan mukaan HUS:ssa tehohoidossa olleista potilaista jopa kolmanneksella on todettu veritulppia.
Koronavirus heikentää ihmisen luontaisia mekanismeja, jotka ehkäisevät veren hyytymistä. Veritulpan riskiä kasvattavat sydän- ja verisuonisairaudet, diabetes, ylipaino, tupakointi ja syövän kaltainen vakava perussairaus.
– Kiinnostavaa on, että keuhkoveritulpan ja koronan riskiryhmät ovat melko samat. Lapset eivät kuulu koronan riskiryhmään ja heillä on harvoin veritulppia, Viiden jälkeen -ohjelmassa vieraillut Lassila sanoi.
Lue myös: Hätkähdyttävä tieto koronakuolemista – monen Suomessa kuolleen kuolinsyy on ollut veritulppa
Lassila on huolissaan etenkin kotonaan koronaa sairastavista. Pitkittynyt tauti lisää veritulppien riskiä.
– Riippuu koronataudin vaikeusasteesta, kuinka suuri riski potilaalla on saada veritulppia. Jos tauti on raju, on lihassärkyä ja vuodelepo jatkuu, vaarassa ovat erityisesti riskiryhmiin kuuluvat. Kolmen vuodelevossa vietetyn vuorokauden jälkeen veritulppien riski kasvaa. Tärkeää on huolehtia nesteytyksestä ja liikkua, vaikka voimat olisivatkin vähissä.
Osalla suomalaisista on perinnöllinen taipumus tukoksiin. Yksi tapa tukosten estämiseen ovat verenohennuslääkkeet. Lassilan mukaan lääkityksen kanssa tulee olla tarkkana eikä pelkkä koronaepäily riitä lääkityksen aloittamiseen.
– Noin 10-15 prosentilla suomalaisista on perinnöllisiä tai sairauksien aiheuttamaa alttiutta tukoksiin. Jos tällainen henkilö tai veritulpan aiemmin saanut henkilö saa koronan vaikeamman muodon, kyse on riskitilanteesta ja lääkitystä voidaan tarvita.