Sisäministeriö julkaisi tiistaina päivitetyn arvion Suomeen kohdistuvista riskeistä ja uhista. Kansallisessa riskiarviossahan käydään läpi yllättäviä tapahtumia, jotka voisivat vaikuttaa Suomen elintärkeisiin toimintoihin, ja jotka vaativat viranomaisilta poikkeavia toimia.
Edellinen riskiarvio julkaistiin vuonna 2018, jonka jälkeen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Moni päivitetyssä riskeistä ja uhista liittyy Venäjään.
– Kansallista riskiarviointia on tällä kerta tehty tilanteessa, jossa Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja sota jatkuu. Myös Suomen Nato-hakemus on edelleen prosessissa. Voi sanoa, että meidän turvallisuusympäristömme on muuttunut merkittävästi, sanoo sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä.
Lue myös: Ministeriön uusi riskiarvio: Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa Suomeen merkittävästi ja pitkäaikaisesti
21 kohdan listan mukaan on syytä varautua siihen, että Venäjä kohdistaa sotilaallista voimaa myös yksinomaan Suomea vastaan, vaikka tällä hetkellä Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Uusina uhkina listalle on lisätty useampi yhtäaikainen laaja maastopalo ja äärimmäisen voimakas avaruusmyrsky.
Kaikkeen ei voi varautua
Pimiän mukaan tilanne Suomessa on tällä hetkellä ennakoimaton ja epävakaa. Suomeen kohdistuu tällä hetkellä useampi uhka.
Pimiä nostaa esimerkeiksi sähkökatkot.,
– Jokainen voidaan miettiä, mitä se tarkoittaa meidän arjessamme ja jos se aiheutuisi jonkun muun aikaansaannoksesta, kuin siitä ettei meillä vain sähköä riittäisi.
Lue myös: Suomalaiset uskovat maailman ongelmien kasvavan – eniten pelätään kyberhyökkäyksiä ja pakolaisongelmien pahenemista
Kaikkeen ei kuitenkaan voi varautua, mutta Pimiä mukaan on tärkeää olla keinoja päästä tilanteista yli, jos jotain tapahtuu. Hän kuitenkin sanoo, että Suomessa on pitkä varautumisen kulttuuri ja myös koronan aiheuttama poikkeustila todisti suomalaisten joustavuuden.
Katso kansliapäällikön koko haastattelu artikkelin alussa olevalta videolta!
Katso Viiden jälkeen -ohjelma kokonaisuudessa MTV Katsomossa.