Uhka vakavammasta vihamielisestä kybertoiminnasta on selvästi kohonnut, sisäministeri Krista Mikkonen kertoi Suomen turvallisuuspoliittisen selonteon esittelytilaisuudessa.
– Suomi varautuu hybridivaikuttamisen kohteeksi joutumiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ne pitää tunnistaa ja torjua entistä paremmin.
Mutta mihin hybridivaikuttaminen käytännössä vaikuttaa? Mikkosen mukaan häiriöillä voi olla konkreettisia vaikutuksia Suomen turvallisuudelle.
– Tavoitteena voi olla vihanlietsonta eri ihmisryhmien välillä. Pyritään heikentämään kansallista yhtenäisyyttä.
Mikkosen mukaan myös valmiuslakia on mahdollista ottaa käyttöön, jos tilanne muuttuu nykyistä vakavammaksi.
Mikkosen mukaan on ensisijaisen tärkeää, että sekä viranomaisviestintään että mediaan voidaan kriisitilanteessa luottaa.
– Yhteiskunnan vakauden kannalta on tärkeää, että tiedonsaanti toimii vakavissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.
Kriittiset toiminnot varmistettava ensin
Mikkonen kertoo, että hyökkäysten kitkemiseksi poliisi, puolustusvoimat sekä kyberturvallisuuskeskus tekevät tiivistä yhteistyötä hyökkäysten kitkemiseksi. Iso merkitys on myös suomalaisyritysten omalla tietoturvaosaamisella. Yhteiskunnalle kriittisten asioiden kyberturvallisuuden vahvistaminen on erityisen tärkeää: Vesihuolto, sähkö sekä terveydenhuolto etunenässä.
– Rajaturvallisuutta vahvistetaan: Kriittiset materiaalihankinnat, tekniikan modernisointi, kyberturvallisuus sekä valvontatekniikka riskialueilla, Mikkonen listaa.
Mikkosen mukaan Suomessa on EU:n kattavin väestönsuojainfrastruktuuri, mutta muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää myös väestönsuojatilanteen tarkistamista. Mikkonen nosti osuudessaan esiin myös Suomen saapuvista ukrainalaispakolaisista huolehtimisen mutta myös suomalaisten omasta henkisestä kriisinsietokyvystä huolehtimisen. Sitä on jo kaksi vuotta nakertanut koronaviruspandemia.
– Nyt on tärkeintä huolehtia haavoittuvimmassa asemassa olevista, kuten nuorista ja lapsista. On myös tärkeää että kansalaisilla on mahdollisuuksia keskustella sodasta ja keinoja puolustaa paikallisdemokratiaa.
Lue myös: Jos Suomi hakisi Natoon, miten Venäjä reagoisi? Näin uhkia listataan historiallisessa selonteossa
Huipputärkeä selonteko julki – tällaisia vaikutuksia Suomen Nato-jäsenyydellä voisi olla
Näin selonteko avaa Venäjän painostusaikeita
Jo Nato-jäsenyydestä keskusteltaessa ja siirtymävaiheen aikana hakijamaahan ja Nato-maihin todennäköisesti kohdistuisi ulkopuolista vaikuttamista ja painostusta, selonteossa kirjoitetaan.
Painostukseen ollaan varautumassa selonteon mukaan usein eri keinoin. Suomen valtiojohto on kuluvan kevään aikana käynyt keskusteluita turvallisuusympäristön muutoksesta eri maiden kanssa.
– Venäjä tullee pitämään Euroopan turvallisuutta koskevia vaatimuksiaan esillä myös jatkossa. Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin, reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilan kaventumiseen, selonteko arvioi.