"Nämä ovat aina vaaran paikkoja": Nordean pääekonomisti arvioi Yhdysvaltojen ja Kiinan nokittelun vaikutuksia maailmantalouteen

Hongkong aikoo soveltaa uutta turvallisuuslakia ankarasti, sanoo hallintojohtaja 2:00
Katso myös video: MTV Uutiset kertoi Kiinan Hongkongissa hyväksymän uuden turvallisuuslain vaikutuksista.

Kukaan ei vielä tiedä, johtaako Hongkongin kiistelty turvallisuuslaki kansainvälisten yritysten pakoon. 

Presidentti Donald Trumpin päätös kumota Hongkongin taloudellinen erityisasema Yhdysvaltoihin kasaa lisää tummia pilviä maailmantalouden horisonttiin.

Nordean pääekonomisti, Kiinaan erikoistunut Tuuli Koivu pitää kuitenkin Yhdysvaltojen päätöstä pienempänä haittana Hongkongille kuin Kiinan turvallisuuslakia.

Tilanne kokonaisuudessaan on maailmantalouden kannalta riskialtis.

Koivun mukaan vaarana on, että Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kauppa vaikeutuu entisestään. Hongkong on ollut siinä tärkeä solmukohta.

Itse erityisaseman taloudellinen merkitys on ollut rajallinen, vaikka se on taannut Hongkongille muun muassa kauppaan, tulleihin ja matkustamiseen liittyviä etuja.

– Hongkongissa itsessään ei ole käytännössä enää tuottavaa teollisuutta, joten sen merkitystä pidän pienempänä. Mutta sitten ovat nämä epäsuorat linkit, joita tämä aiheuttaa, Koivu sanoo ja viittaa esimerkiksi pakotteisiin, joilla Kiina lupasi vastata Yhdysvaltojen toimiin.

– Nämä mahdolliset pakotteet saattavat heikentää sekä yhdysvaltalaisten mahdollisuuksia toimia Kiinassa sekä toisinpäin. Nämä ovat aina sellaisia vaaran paikkoja. Niin kuin Venäjällä on nähty, pakotehommat voivat olla hyvinkin haitallisia.

– Kun liiketoimintaympäristö heikentyy, niin vaikka ne eivät yksittäisinä päätöksinä tunnu kovin suurilta, on se kaikki pois siitä vauhdista, ja pitkällä aikavälillä kumuloituukin aikamoiset seuraukset hyvinvointiin.

Ilmassa paljon epävarmuutta

Suurimmat järistykset Hongkongin liiketoimintaympäristöön on kuitenkin aiheuttanut itse turvallisuuslaki, johon Trumpin tuorein päätöskin on reaktio.

– Se on edelleen kaikkein pahin homma Hongkongin kannalta, ja se poikii tähän päälle isoja hankaluuksia esimerkiksi Yhdysvalloista. EU:ssakin äänenpainot ovat koventuneet, Koivu muistuttaa.

– Kiinassa sisäinen turvallisuus ajaa nyt kaiken ohi, mutta tämän hintalapun he siitä joutuvat maksamaan talousmielessä.

– Turvallisuuslain myötä muun muassa separatismi, kumouksellinen toiminta, terrorismi ja vehkeily ulkovaltojen kanssa on kriminalisoitu.

– Laki jättää paljon tulkinnanvaraa. Hongkongissa bisnesihmisetkin ovat epävarmalla kannalla, että miten pitää käyttäytyä, ettei joudu vankilaan sanomisten tai tekemisten takia. Se on Hongkongille hyvin iso haaste, Koivu arvioi.

Epävarmuus ei ole koskaan hyvä asia yritystoiminnan kannalta, ja tilanteen onkin spekuloitu voivan aiheuttaa kansainvälisten yritysten joukkopaon Hongkongista.

Myös moni Hongkongissa asuva ulkomaalainen saattaa vaihtaa maisemaa.

Suomalaisfirmat ponnistaneet Kiinaan Hongkongista

Koivun mukaan jää nähtäväksi, mikä on tilanteen vaikutus suomalaisyrityksille. Hongkong on ollut Aasian markkinoille hamuaville suomalaisyrityksille helppo asemapaikka.

– Sieltä on löytynyt apua ja neuvoja pyrkiä Manner-Kiinan markkinoille.

Hongkongin merkitys tässä suhteessa on tosin jo pienentynyt viimeisten 20 vuoden aikana, kun muu Kiina on vaurastunut ja avannut varovasti markkinoitaan.

Tässä tilanteessa on eväät siihen, että merkitys vähenee edelleen, mutta varmaa se ei ole.

– Paljon on vielä epävarmuutta, menee varmaan kuukausia tai vuosia ennen kuin osataan sanoa, että miten tämä vaikutti.

Kiinakin tarvitsee yhä Hongkongia

Epävarmuustekijöistä huolimatta Koivu ei usko, että Hongkongin erityisasema maailman rahoitusmarkkinoilla murenee täysin ainakaan nopeasti.

– Hongkongin asema kytköspisteenä Kiinan ja lännen välillä on niin erityislaatuinen. Kaikki suuret pankit ovat siellä, rahavirtoja ei hetkessä käännetä.

Vaikka Hongkong menettäisi länsimaisia osaajia, on kaupunkiin jo tätä ennen muuttanut Manner-Kiinasta paljon väkeä, jotka ovat tottuneet toimimaan Kiinan viranomaisten kanssa.

Voi siis käydä niin, että ihmiset Hongkongissa vaihtuvat osittain, mutta erityisasema finanssikeskuksena säilyy.

Kiina on 1990-luvulta lähtien yrittänyt kehittää omia rahoituskeskuksiaan Shanghaissa ja Shenzhenissä. Niiden kasvua on kuitenkin hidastanut se, että pääoman liikkeisiin kohdistuu Kiinassa yhä tiukkoja rajoituksia.

Kiinan omat pääomamarkkinat ovat hyvin rajoitetut muun muassa siksi, ettei kiinalainen pääoma karkaisi ulkomaille. Kiinankin intressinä on siis säilyttää Hongkongin erityisasema rahavirtojen keskuksena.

Lue myös:

    Uusimmat