Nämä lääkkeet voivat lisätä dementiariskiä lähes 50 prosentilla – älä kuitenkaan lopeta lääkitystä itse

Miten muistisairauden erottaa tavallisesta muistamattomuudesta? 7:42
Videolla kerrotaan, miten tavallisen hajamielisyyden erottaa muistisairaudesta.

Esimerkiksi masennuksen ja epilepsian hoitoon käytetyt antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet ovat yhteydessä suurentuneeseen dementiariskiin keski-iän ylittäneillä. Lääkitystä ei tule lopettaa omatoimisesti vaan hoidon hyödyistä ja mahdollisista haitoista tulee keskustella lääkärinsä kanssa.

Antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet estävät keskushermostossa esiintyvän asetyylikoliini-aineen vaikutusta. Tutkimukset ovat yhdistäneet antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden käytön lyhytaikaisiin ongelmiin ajattelutoiminnoissa, kertovat BBC ja CNN. Jatkuvan antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden käytön on epäilty heikentävän muistitoimintoja, ja niiden käyttäjille on huomattu kehittyvän tavallista enemmän dementioita.

Epäilyt saavat vahvistusta JAMA Internal Medicine -tiedejulkaisussa ilmestyneestä Nottinghamin yliopiston tutkimuksesta, johon osallistui 58 769 dementiaa sairastavaa henkilöä ja yli 225 574 henkilöä, joilla ei ollut diagnosoitu muistisairautta. Osallistujat olivat yli 55-vuotiaita.

Brittiosallistujien reseptilääkityksien tutkiminen kymmenen vuoden ajalta osoitti, että osa antikolinergisesti vaikuttavista lääkkeistä nosti dementian todennäköisyyttä lähes 50 prosentilla verrattuna lääkkeitä käyttämättömiin silloin, kun lääkitystä käytettiin päivittäin kolme vuotta vastaavan ajan verran. 

Vahvin yhteys oli antikolinergisesti vaikuttavilla masennus-, psykoosi- ja epilepsialääkkeillä sekä virtsarakon ongelmiin käytetyillä lääkkeillä. Merkittävää yhteyttä dementiaan ei huomattu antikolinergisesti vaikuttavilla antihistamiineilla, lihasrelaksanteilla, ruoansulatuskanavan toimintaan tarkoitetuilla lääkkeillä, sydänlääkkeillä eikä astmalääkkeillä käyttävillä henkilöillä.

Potilaan keskusteltava lääkityksensä hyödyistä ja haitoista

Tutkijat muistuttavat, että havaittu yhteys ei tarkoita, että tietyt antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet aiheuttaisivat dementiaa. Yhteyttä voivat selittää myös muut tekijät. Lisää tutkimustyötä aiheesta tarvitaan.

Ja vaikka yhteys olisi todellinen, on antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden käyttö pienempi dementiariski kuin esimerkiksi tupakointi.

Tutkimusta johtanut professori Tom Dening kuitenkin peräänkuuluttaa, että lääkäreiden pitää olla varovaisia määrätessään tiettyjä antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä. Silti potilaiden on tärkeää ottaa määrätyt lääkkeet, sillä lääkityksen lopettamisella voi olla vielä haitallisempia vaikutuksia. Huolissaan olevien potilaiden tulee keskustella lääkityksensä hyvistä ja huonoista puolista lääkäreidensä kanssa.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lue myös:

    Uusimmat